Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2025;80:e43616, www.laakarilehti.fi/e43616

Toistaiseksi ihan kilttejä leijonia

Mari Kinnunen pureutuu pian hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden yhteensovittamiseen STM:n strategisen ohjauksen tehtävässä.

Anne Seppänen

Oletko menossa leijonan luolaan?

Näin ovat kollegat viime aikoina kyselleet terveydenhuollon erikoislääkäri Mari Kinnuselta .

Hän aloittaa 10. maaliskuuta erityisasiantuntijan työt so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riössä hy­vin­voin­tia­luei­den st­ra­te­gi­sen oh­jauk­sen teh­tä­vissä.

– Toistaiseksi ihan kilttejä leijonia on näkynyt, mutta saa nähdä, Kinnunen naurahtaa.

Hän siirtyy uuteen pestiin Kainuun hyvinvointialueen ter­vey­den ja sai­raan­hoi­don toi­mia­lue­joh­ta­jan tehtävästä.

Kinnunen pohtii, että toiminnan ja talouden yhteensovittaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on tähänkin asti ollut vaikeaa ja tuskin muuttuu helpommaksi.

– Se on haastavaa ja haastavana tulee jatkumaankin. Jos katson maailmanpoliittisen tilanteen kehittymistä, olen näkevinäni rahanreikiä myös muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Varmasti Suomi tarvitsee jatkossa rahaa myös uskottavan puolustuksen ylläpitämiseen. Helpommaksi tämä ei siis muutu jatkossakaan.

Laaja tehtäväkenttä

Toiminnan ja talouden yhteensovittamiseen hän kuitenkin tulevassa työssään pureutuu.

– Vetämäni tiimin tehtävänä on esimerkiksi tehdä vuosittainen STM:n selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen toteutumisesta. Siinä nimensä mukaisesti arvioidaan ovatko hyvinvointialueet onnistuneet järjestämään sote-palvelunsa lainmukaisesti. Tämä selvitys toimii tarvittaessa perustana muun muassa mahdolliselle STM:n aloitteelle käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettely tai lisärahoitusmenettely.

Tehtäväkenttä on erittäin laaja.

– Hengästyttää pelkkä ajatuskin, Kinnunen toteaa ja jatkaa tehtävien luettelemista.

Strateginen ohjaus on monella tavalla mukana myös kaikessa terveydenhuoltolain alaisessa toiminnassa. Näin ollen asiat, joita Kinnusen työpöydällä on, vaikuttavat lääkäreiden arkeen konkreettisesti.

– Lääkärikuntaan on iso vaikutus sillä, tehdäänkö esimerkiksi lonkkaleikkauksia tässä vai naapurisairaalassa, onko hoitotakuu 14 vuorokautta vai kolme kuukautta, tai miten terveydenhuollon palveluvalikoimaa jatkossa rajataan, hän toteaa.

Uutta on, että nyt tässä työssä on mukana ja sitä yhteensovittamassa lääkäritaustainen ihminen.

Yta-alueille tiiviimpi ohjaus

Valmisteilla on myös ennen erva-alueiksi kutsuttujen yhteistyöalueiden tiivistyvä ohjaus. Tämäkin kuuluu Kinnusen tontille.

Yta-tason ohjausta lisätään merkittävästi, ja STM kertoo selkeämmin ja konkreettisemmin siitä, mistä asioista hyvinvointialueiden on jatkossa sovittava yta-sopimuksessa.

Ylätason ohjauksen lisäksi Kinnunen itse osallistuu jatkossa erityisesti Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden yta-yhteistyön tarkempaan koordinointiin.

Strategiseen ohjaukseen kuuluu myös tulevaisuuden palvelujärjestelmän valmistelu, sote 2030. Se on pitkän aikavälin visio siitä, mihin suuntaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmää halutaan viedä.

Kinnunen on ollut valmistelun kanssa tekemisissä aiemmin Kainuun hyvinvointialueen johdon edustajana.

– Työ ei ole vielä valmis, mutta se on hyvässä käynnissä ja varmasti siitä kuullaan lisää kevään mittaan.

Lue lisää: Hyvinvointialueet vetoavat: Rahoitusmalli on korjattava

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030