THL vahvistaisi perusterveydenhuollon roolia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa
Työryhmää perusterveydenhuollossa johtaisi lääkäri, nuorisopsykiatrian asiakkuus jatkuisi 24-vuotiaaksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ehdottaa, että perusterveydenhuoltoon perustettaisiin työryhmiä lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushäiriöiden hoitoon.
Työryhmiä johtaisi perusterveydenhuollon lääkäri, ja niiden toimintaa tukisivat erikoissairaanhoidon jalkautuvat konsultaatiot.
Nuorisopsykiatrian asiakkuus jatkuisi 24-vuotiaaksi.
THL on laatinut Vaikuttavammat mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille -toimenpidesuosituksen osana Kansallisen lapsistrategian toimenpiteitä.
Tavoitteena on selkeyttää rakenteita ja lisätä lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön vaikuttavuutta erityisesti perustasolla.
– Suurin muutos lääkärin työn näkökulmasta olisi perusterveydenhuollon roolin vahvistuminen. Vastuu lasten psyykkisten vaikeuksien ja häiriöiden hoidosta siirtyisi perheneuvoloista terveydenhuollon vastuulle, kertoo THL:n ylilääkäri Eeva Huikko.
Lisää koulutusta lasten ja nuorten kehityksestä
Ammattilaisten pitäisi saada jo peruskoulutuksessaan ja täydennyskoulutusten kautta riittävästi oppia lasten ja nuorten normaalista ja poikkeavasta kehityksestä.
– Kyseessä on keskeinen kansanterveydellinen ongelma, joten sen volyymia pitäisi lisätä perustutkinnoissa ja kiinnittää huomiota moniammatillisuuteen, Huikko näkee.
Tärkeää olisi antaa jo peruskoulutuksessa riittävä pohjakoulutus yleisiin tukimenetelmiin. Pohjakoulutuksen päälle voisi myöhemmin rakentaa myös erityisosaamista.
– Perusterveydenhuollossa pitäisi olla valmiuksia toteuttaa jäsentyneitä hoitojaksoja, THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä sanoo.
THL ehdottaa lakimuutosta, joka mahdollistaisi, että kouluterveydenhuollossa voitaisiin hoitaa lieviä häiriöitä ja oireilua.
– Lähipalvelut kannattaa rakentaa sinne, missä lapset ja nuoret päivisin ovat, Aalto-Setälä perustelee.
Nuorille ehdotetaan hoitoon hakeutumisen kynnystä madaltavia palveluita. Yhdeksi niistä on ajateltu valtakunnallista yhteydenottokanavaa internetiin.
Kun nuori uskaltaa tulla ensikäynnille, arvio pitäisi saada nopeasti. Tässäkin halutaan käyttää apuna digitaalisia menetelmiä.
Nuoria itseään halutaan kuulla siitä, miten palvelut pitäisi rakentaa.
Hoito ei saisi katketa organisatorisesta syystä
Nuorisopsykiatrian asiakkuuden ikärajan nostamista 24 ikävuoteen pidetään tärkeänä, koska nuoruudessa on aivojen kehittymisen kannalta edullinen aikaikkuna vaikuttaa psyykkiseen vointiin. Samaan aikaan nuoren elämässä tapahtuu isoja asioita.
Monen nuoren hoito kuitenkin katkeaa siihen, kun hoitotaho vaihtuu aikuispsykiatriaan 18-vuotiaana.
– Ei ole viisasta, jos hoito katkeaa organisatorisesta syystä, Eeva Huikko sanoo.
Ikärajan nostaminen vaatisi resurssien lisäämistä tai uudelleen sijoittelua. Samoin perusterveydenhuollon roolin vahvistaminen edellyttäisi hoitavien resurssien siirtämistä perheneuvoloista terveydenhuoltoon.
