THL:n tiedot hoitoon pääsystä osin vaillinaisia
Kainuun tiedoista perille tuli vain prosentti, valtakunnallisesti voidaan silti arvioida, että hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on parantunut.
14 vuorokauden hoitotakuu on nopeuttanut pääsyä kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos , mutta kuinka luotettavaa tieto on? Ja jos se on luotettavaa, mitä toimia tilanteen parantuminen on vaatinut hyvinvointialueilla?
Lääkärilehden haastattelemat Varsinais-Suomen ja Kainuun hyvinvointialueiden edustajat kertovat, että potilastietojärjestelmän ja THL:n välillä on ollut tiedonkulkuongelmia.
THL:ssä tämä tiedetään. Hyvinvointialueilta tulevat tiedot ajasta, joka on kulunut hoidontarpeen arviosta toteutuneeseen käyntiin, ovat vajavaisia.
THL on saanut hyvinvointialueilta noin 30 prosenttia tiedoista, jotka koskevat kiireetöntä hoitoon pääsyä perusterveydenhuollossa. Hyvinvointialueiden välillä on isoja eroja. Kainuusta tietoa on saatu vain prosentista käynnistä, Varsinais-Suomesta 39 prosentista. Tietoja voi tarkastella Avohilmossa .
– Taustalla on tiedonkulkuongelma potilastietojärjestelmän ja THL:n välillä. Mikäli hoidon tarpeen arvio ja ajanvaraus tehdään samana päivänä, nämä kaksi asiaa eivät linkity toisiinsa. Potilastietojärjestelmän toimittaja on tietoinen asiasta, mutta toistaiseksi ratkaisua ongelmaan ei ole saatu, kertoo perusterveydenhuollon ylilääkäri Atte Veteläinen Kainuun hyvinvointialueelta.
Potilastietojärjestelmissä ongelmia
THL:n ylilääkäri Tiina Hetemaa kertoo, että osassa potilastietojärjestelmistä on ollut ongelmia tiedonkulussa THL:lle. Valtakunnallisesti THL:n tietoihin voi silti luottaa: hoitoon pääsy on parantunut.
Tämä perustuu siihen, että THL:llä on tietoa myös siitä, mikä on odotusaika varhaisimmasta kontaktista toteutuneeseen käyntiin.
Lainsäädäntö kuitenkin edellyttää seurantaa, joka alkaa hoidontarpeen arviosta.
Esimerkiksi Kainuun kohdalla on kysyttävä asiaa hyvinvointialueelta, vaikka Kainuun käyrä Avohilmossa näyttää erinomaiselta.
Atte Veteläisen mukaan hoitoon pääsyn tilanne on parantunut viimeisten 3–4 vuoden aikana, vaikka jonoutuneita terveysasemia yhä on.
– Paremman hoitoon pääsyn taustalla on muun muassa lääkäriresurssin vahvistuminen, moniammatillinen yhteistyö kuten fysioterapian suoravastaanotto, potilaan asian hoidon aloittaminen heti hoidontarpeen arvion yhteydessä, sekä etädiagnostiikka, Veteläinen kertoo.
Varsinais-Suomessakin tilanne parantunut
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on jo reilun vuoden nähty nousua siinä, kuinka moni saa hoitoa jo alle seitsemän vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta.
Töitä onkin tehty hartiavoimin, kertoo avoterveydenhuollon johtaja Suvi Vainiomäki .
– Totuus kuitenkin on, että mittari ei ole täysin luotettava. Vain puolet tiedoistamme on päätynyt oikein THL:lle, hän harmittelee.
Tilanteen kuitenkin tiedetään parantuneen ja siinä lisärahoituksilla on oma iso merkityksensä.
– Saimme rahoitusta hoitotakuun tiukentumiseen ja käytimme sen uusiin virkoihin ja toimiin, joilla pyrimme vahvistamaan perusterveydenhuollon käytäntöjä, Vainiomäki kertoo.
Perusterveydenhuoltoon perustettiin 90 uutta virkaa ja tehtävää.
– Meillä on myös tehty lisätöitä iltaisin. Se on ollut merkittävä keino, jolla on viime talven aikana saatu kirittyä lääkärien hoitotakuuta, Vainiomäki kertoo.
Viedäänkö resurssitkin?
Mutta mitä tapahtuu, jos ja kun hoitotakuu pitenee taas kolmeen kuukauteen?
Kainuun Atte Veteläinen kertoo, että toimijoilla on kansallisesti yhteinen huoli siitä, ohenevatko resurssit, kun hoitotakuun velvoite palaa entiseen kolmeen kuukauteen.
– Meillä Kainuussa halutaan kuitenkin panostaa perusterveydenhuoltoon ja kehitämme sitä edelleen, vaikka hoitotakuu löyhentyy. Esimerkiksi hoidon jatkuvuuden edistäminen on yksi konkreettinen toimi, johon on ryhdytty, Veteläinen sanoo.
Varsinais-Suomen Vainiomäki näkee, että hoidon tarpeen arvio on tiukentuneessa hoitotakuussa isossa roolissa.
– On merkittävää, että asiakas ohjataan oikeaan aikaan oikealle ammattilaiselle. Jos toimisimme koko ajan niin, asiakkaat saisivat palvelun ajallaan.
Jos kuitenkin hoitotakuulain lievennyksen myötä myös rahoitusta katoaa, niin enää ei ole varaa vaikkapa kliiniseen lisätyöhön iltaisin.
Vainiomäki on huolissaan siitä, miten työntekijät kestävät, jos resurssit vähenevät.
– Koen, että meidät asetetaan aika ahtaalle. Tämä ei tunnu perusterveydenhuollon vahvistamiselta, hän sanoo.
