THL:n Mika Salminen: Terveydenhuollon kantokykyä ei voida ikuisesti hoitaa rajoituksilla

Salmisen mukaan nyt pitäisi pohtia, miten terveydenhuolto pärjäisi koronan kanssa tulevaisuudessa.

- Terveydenhuolto on ihmisiä varten eikä toisin päin, sanoo Mika Salminen.

Yhteiskunta on hiljalleen avautumassa koronatartuntojen korkeasta määrästä huolimatta. Hallituksen koronaministerityöryhmä esitti viime viikolla lievennyksiä rajoituksiin koskien muun muassa ruokaravintoloiden aukioloja ja matalan riskin tiloja ja tilaisuuksia, kuten kirjastoja, museoita ja teattereita. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kyseenalaisti jo aiemmin voimakkaiden rajoitustoimien mielekkyyden. THL:n lausuntojen mukaan ne voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua mutta toisaalta pitkittää tautitilannetta.

– Myös THL on huolissaan terveydenhuollon kantokyvystä, mutta sitä ei voida ikuisesti hoitaa rajoituksilla, sanoo johtaja Mika Salminen .

Salmisen mielestä nyt pitäisi ruveta puhumaan siitä, mitä voidaan tehdä, jotta terveydenhuolto pärjäisi koronan kanssa ilman, että ihmiset joutuvat kärsimään. Nyt nimittäin näyttää siltä, että korona tulee olemaan yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.

– Terveydenhuolto on ihmisiä varten eikä toisin päin. Tämä ei ole kritiikki terveydenhuoltoa, vaan resurssien käyttöä vastaan. Jos tilanne on vedetty niin tiukalle, että terveydenhuolto hyvin nopeasti ylikuormittuu, onko se kestävää?

Rajoituksilla on pidemmän päälle valtavat vaikutukset elämään ja terveyteen, muistuttaa Salminen.

– Yhteiskunnan sulkeminen oli perusteltua alkukriisissä, mutta pitkittyessään tilanne menee mahdottomaksi. Ei tätä tautia voi loputtomasti vain yksinään hoitaa välittämättä yhtään muista vaikutuksista.

Jokainen saa tartunnan jossain vaiheessa

Vielä viime keväänä toivottiin, että rokotteet estäisivät myös tartuntoja ja niiden kautta saavutettaisiin laumasuoja. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Salmisen mukaan onkin väistämätöntä, että ennemmin tai myöhemmin jokainen saa koronatartunnan. 

Vaikka taudin kulkua väestön läpi ei voida estää, rokotteiden avulla syntyy laaja suoja vakavaa tautimuotoa vastaan. Yhä suurempi osa ihmisistä sairastaa vain lievän taudin, joka muistuttaa lyhytkestoista flunssaa. 

– Sitä ei pitäisi pelätä, vaan suhteuttaa jotenkin järkevästi kokonaisuuteen.

Kun väestössä alkaa olla laaja suoja vakavaa tautimuotoa vastaan, koronatauti muuttuu samaan tapaan hoidettavaksi kuin monet muut virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot.

THL:n mukaan tautitilanteen pitkittyminen saattaisi nostaa vakavien tautitapausten riskiä, jos rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä.

Rokotteen tehon hiipuminen vakavaa tautimuotoa vastaan näyttää seurantadatan perusteella koskevan yli 80-vuotiaita. Pientä hiipumista on havaittu myös 70-vuotiailla. Näille ryhmille Salminen arvelee, että tehostusrokotukset voivat olla tarpeellisia myös jatkossa. Sen ikärajan alle mentäessä ei toistaiseksi juurikaan ole havaittu hiipumista kahdellakaan rokotusannoksella.

Tilanne saattaa olla eri, jos rokotuksesta on kulunut enemmän aikaa. Tästä ei ole vielä tietoa.