THL kokosi keinoja lihavuuden, mielenterveyden ongelmien ja turvattomuuden ehkäisemiseksi
Yli sadan asiantuntijan laatima väestön terveyskatsaus sisältää 116 yhteiskuntapoliittista suositusta.
Jos lihavuuden yleistyminen saadaan pysäytettyä, terveyspalvelu- ja reseptilääkemenoista säästyy 1,5 miljardia euroa kymmenessä vuodessa aikuisilla, selviää THL:n julkaisemasta laajasta raportista .
– Ja jos lihavuuden kasvu onnistuttaisiin kääntämään laskuun, voitaisiin saavuttaa tuohonkin verrattuna tuplasäästöt, THL:n tutkimuspäällikkö Sari Parikka arvioi.
Jo nyt 1,2 miljoonaa suomalaisista on lihavia, ja lihavuuden ennakoidaan lisääntyvän sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäryhmissä.
Tuore julkaisu esittää konkreettisia toimia, jotka tekevät terveellisistä valinnoista helpompia ja saavutettavampia. Raportti suosittelee esimerkiksi terveysperusteista hintapolitiikkaa, kävelyä ja pyöräilyä tukevia yhdyskuntarakenteita sekä julkisten ruokapalveluiden varmistamista.
THL:n, Kelan ja Suomen Syöpärekisterin yhteinen Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025 on noin sadan asiantuntijan laatima kuvaus Suomen ajankohtaisista ongelmista. Julkaisu sisältää kaikkiaan 116 käytännöllistä yhteiskuntapoliittista suositusta, joilla ongelmia voidaan ratkoa ja näin vahvistaa sosiaalista kestävyyttä.
THL:n pääjohtaja Mika Salminen muistuttaa, että väestön ikääntyminen ja elämäntapojen monimuotoistuminen asettavat palvelujärjestelmälle vaatimuksia, joista osa on uusia. Raportti kuitenkin osoittaa, että melko suoraviivaisilla toimilla olisi mahdollista vähentää sairastuvuutta ja saada aikaa miljardiluokan säästöjä.
– Paljon voidaan tehdä, jos tarvittavat toimet nostetaan yhteiskunnan arvoasteikossa etusijalle, ja jos päättäjät uskaltavat tehdä rohkeita ratkaisuja, Salminen toteaa.
Turvallisuudessa ja luottamuksessa rakoja
Luottamus viranomaisiin, instituutioihin ja toisiin ihmisiin on sosiaalisen kestävyyden ja henkisen kriisinkestävyyden ytimessä. Vaikka Suomi on kansainvälisesti arvioituna edelleen korkean luottamuksen maa, eriarvoisuus ja osattomuuden kokemus ovat nostaneet päätään.
– Vuonna 2023 kaksi kolmesta suomalaisesta koki, että julkiseen valtaan voi luottaa, mutta pidemmällä aikavälillä luottamus erityisesti terveydenhuoltojärjestelmään ja hallitukseen on heikentynyt, THL:n johtava tutkija Laura Kestilä kertoo.
Myös turvattomuuden kokeminen on yleistynyt kahden edellisen vuoden aikana, erityisesti ikääntyneiden keskuudessa. Elo-joulukuussa 2024 70 prosenttia aikuisväestöstä suhtautui tulevaisuuteensa luottavaisesti, mutta nuorten aikuisten osalta on havaittavissa huolestuttavaa epäluottamuksen suuntausta.
– Elämme poikkeuksellista aikaa. Geopoliittinen epävarmuus, kriisit ja konfliktit ovat johtaneet siihen, että keskusteluilmapiiri on monesti aika kovasävyistä. Tämä herättää epävarmuutta ja pelkoja, Kestilä mainitsee.
Omaishoidon väheneminen uhkakuvana
Ikääntyvien palveluissa on ennakoitavissa työvoimapula ja kotihoidon tilanne on ongelmallinen. Palveluiden järjestämisessä omaishoitajat ovat keskeinen voimavara, mutta omaishoidon tuen kattavuus on pienentynyt viime vuosina.
– Jos sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä lähdettäisiin korvaamaan omaishoidon palveluita, se lisäisi kustannuksia noin 1,2 miljardia euroa vuodessa, Suvi Parikka vertaa.
Haasteita lisää se, että vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan yli 247 000 muistisairasta ihmistä. Tämä tarkoittaa 64 prosentin kasvua vuodesta 2021.
Alkoholin kulutuksen vähentymisessä on viime vuosina ollut hyvää kehitystä, mutta saatavuuden lisääminen saattaa heikentää suuntausta.
– Jos käyttö vähenee nykyistä vauhtia, alkoholiin liittyviä uusia sairastumisia tulee kymmenessä vuodessa vajaat 56 000. Mutta jos käyttö pysähtyisi vuoden 2024 tasolle, uusia sairastumisia tulisi lähes 5 000 enemmän. Vastaavasti käytön edelleen kasvaessa sairastumisia olisi 11 000 enemmän, Parikka kertoo.
Tilanne on erityisen haastava siksi, että alkoholihaittoja ehkäisevän työn tekijät eli kunnat ja hyvinvointialueet ovat jo nyt kuormittuneita.
– Sote-järjestelmä ei kykene puskuroimaan lisähaittoja, mikäli alkoholin saatavuutta lisätään entisestään, Parikka sanoo.
Eriarvoisuus näkyy myös työpaikoilla
Raportti kertoo myös, että syntyperään ja etniseen taustaan liittyvä eriarvoisuus on Suomessa korostunutta. THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvosen mukaan monilla maahanmuuttajilla ja etnisillä vähemmistöillä voi olla erityisiä palveluntarpeita, jotka ovat seurausta aiemmasta elämäntilanteesta tai syntyneet Suomessa. Nämä jäävät hoitamatta useammin kuin muulla väestöllä.
– Heidän on vaikea päästä terveyspalveluiden piiriin, ja he saavat heikompia palveluita. Maahanmuuttajat kokevat myös useammin työsyrjintää, tyypillisimmin Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttanut mies. Heistä jopa 42 prosenttia raportoi työsyrjinnästä.
Maahanmuuttajista keskimäärin 26 prosenttia on kokenut syrjintää työssä, kun kaikkien kansalaisten kohdalla tulos oli noin 12 prosenttia.
Terveyden eriarvoisuus on edelleen suurta, muun muassa pienituloisten ennenaikainen kuolleisuus on noin viisinkertainen suurituloisiin verrattuna. Länsi- ja Etelä-Suomen sairastavuus on yhä pohjoista ja itää matalammalla tasolla.
– Eriarvoisuudesta puhutaan usein oikeudenmukaisuuden kannalta. Kuitenkin yhä paremmin ymmärretään, että kyse on myös kustannuksista. Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan, jos terveydellistä ja sosiaalista eriarvoisuutta voitaisiin ehkäistä ennalta, Karvonen kertoo.
