THL: Hyvinvointialueet tarvitsevat lisää aikaa talouden tasapainottamiseen
Alueet ovat onnistuneet turvaamaan lakisääteiset palvelut pääosin.
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet kuluneen vuoden aikana turvaamaan pääosin asukkaidensa tarvetta vastaavat lakisääteiset palvelut huolimatta käynnissä olevista toimintaa ja taloutta tasapainottavista muutosohjelmista, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioinnit sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä .
Muutosohjelmista huolimatta on talouden tasapainottaminen vuoden 2026 loppuun mennessä realistista vain harvalla alueella.
Tilinpäätösennusteiden perusteella on hyvinvointialueiden vuoden 2024 yhteenlaskettu alijäämä kasvamassa yli 1,4 miljardiin euroon. Tämä kasvattaisi vuoden 2023 alusta kertyneen alijäämän 2,7 miljardiin.
Hyvinvointialueet ovat suunnanneet resurssejaan aiempaa vahvemmin perusterveydenhuoltoon. Tämä näkyy siinä, että erikoissairaanhoidon reaaliset nettokäyttökustannukset kasvoivat vuosina 2019–2023 koko maassa maltillisemmin (4 %) kuin perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset (16 %). Peruspalveluja on silti edelleen syytä vahvistaa.
Pula ammattihenkilöstöstä on edelleen monin paikoin vaikea. Useat alueet ovat joutuneet turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin ja vuokratyövoimaan järjestääkseen lakisääteiset palvelut.
Vaikeudet henkilöstön saatavuudessa ja kireä taloustilanne ovat vauhdittaneet ’kivijalkapalvelujen’ keskittämistä ja digitaalisten ja liikkuvien palvelujen kehittämistä. Myös ikääntyneiden palvelujen uudistamisessa painopiste on siirtymässä yhä enemmän kotiin ja arjen ympäristöön vietäviin palveluihin.
