Muut terveyspalvelut eivät paikkaa työterveyden puutetta.

Työttömäksi jääneet käyttivät juuri työttömyyden alettua jopa puolet vähemmän terveyspalveluja kuin ne henkilöt, jotka jatkoivat työssä. Kuukausien kuluessa erot pienenivät Kelan tutkijoiden mukaan (Rinne H ym. PlosOne 9.8.2023).

Ero terveyspalvelujen käytössä työttömäksi jääneiden ja työssä jatkaneiden välillä syntyi siitä, että muiden terveyspalvelujen käyttö ei lisääntynyt, vaikka työterveyspalvelujen käyttö väheni. Työterveyden palveluja ei siis korvattu julkisen tai yksityisen sektorin palveluilla.

– Kun oikeus työterveyshuoltoon katkeaa, katkeaa myös hoitosuhde. Työterveyshuollossa hoidetaan myös pitkäaikaissairauksia. Jos julkisiin terveyspalveluihin ei pääse, voi moni sairaus jäädä hoitamatta ja pahentua, sanoo Kelan erikoistutkija Hanna Rinnetiedotteessa.

Työttömillä esiintyy terveyspalveluiden alikäyttöä. Palvelua käytetään vähemmän kuin olisi tarvetta. Terveyspalveluiden alikäytöllä voi olla vakavia seurauksia terveydelle.

Saatavuusongelmiin pitää puuttua

Tutkijat arvioivat, että julkisen sektorin terveyspalvelujen saatavuusongelmat ovat luultavasti suurin syy sille, että työttömäksi jäävillä terveyspalvelujen käyttö vähenee niin merkittävästi. 

Työterveyshuoltoon pääsee helpommin ja usein nopeammin kuin julkiseen terveydenhuoltoon, ilman asiakasmaksuja. Toisaalta käyttöä vähentää myös esimerkiksi se, että työttömien ei tarvitse hakea sairauspoissaolotodistuksia.

Tutkijat painottavat, että kaikilla pitää olla pääsy tarkoituksenmukaisiin terveyspalveluihin.

– Terveyspalveluiden saamisen pitäisi perustua palveluiden tarpeeseen eikä siihen, kuinka laajan työterveyden työnantaja tarjoaa, sanoo Rinne.