Terveysmenojen osuus nousi haamurajalle
Osuus bruttokansantuotteesta oli OECD:n arvion mukaan toissa vuonna tasan kymmenen prosenttia.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi Suomen saavuttaneen terveysmenoissa tärkeän rajapyykin.
Menojen osuus bruttokansantuotteesta nousi vuonna 2022 tasan kymmeneen prosenttiin. Kerta on tiettävästi ensimmäinen, kun kymmenen prosentin raja on saavutettu.
OECD teki vastaavan vertailun edellisen kerran vuodesta 2020. Silloin terveysmenojen osuus kansantuotteesta oli Suomessa 9,6 prosenttia. Kaikki muut Pohjoismaat olivat edellä.
Nyt osuus oli toiseksi suurin. Edellä oli vain Ruotsi 10,7 prosenttin osuudella.
Terveysmenojen kasvu – jonka OECD raportoi vuosien 2019 ja 2022 välille asukasta kohti – on ollut Suomessa Pohjoismaiden nopeinta. Menot kasvoivat Suomessa 3,9 prosenttia, kun Ruotsissa jäätiin 0,8:aan ja Tanskassa 0,5 prosenttiin. Norjassa menot kasvoivat 1,6 prosenttia.
Korona selittää
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen nostaa Suomen nopean kasvun yhdeksi selittäjäksi koronan.
– Terveydenhuoltokulut kasvoivat vuonna 2021 kaikissa Pohjoismaissa aiempaa enemmän. Todennäköisin syy on rokotuskulut, hän arvioi.
– Suomessa rokotuskulut ovat suhteellisesti suuremmat, koska Suomi on käyttänyt muita Pohjoismaita vähemmän rahaa terveydenhuoltoon, mutta rokotteet maksoivat saman kaikille.
Vuosi 2022 oli toisaalta viimeinen, jona Suomen julkisen terveydenhuollon kuluista vastasivat pääosin kunnat. Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat silloin 7 prosenttia.
Menokasvu oli suurin sitten vuoden 2008.
Kunnat eivät siis säästelleet sote-menoissa hyvinvointialueiden aloituksen alla – pikemmin päinvastoin – mikä näkyy tunnusluvuissa.
Epävarmuuksia on
Suomessa THL on julkaissut vasta ennakkotietoja vuoden 2021 terveysmenoista. OECD on arvioinut vuoden 2022 luvut itse.
Erityisasiantuntija Petri Matveinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta korostaa, että lukuihin liittyy epävarmuuksia.
– Vuonna 2021 tehtiin kuntatalouden tiedonkeruussa uudistuksia, jotka muuttivat luokituksia. Tarkempaa tietoa vuodesta 2021 saamme arviolta maaliskuussa vuoden 2022 lukujen julkaisun yhteydessä, hän kertoo.
– Nykyisen lukujen valossa kuitenkin näyttää, että kymmenen prosentin osuus on tosiaan saavutettu.
Vaikka kasvu on ollut voimakasta, terveysmenot asukasta kohti ovat Suomessa edelleen matalat.
Suomi käytti niihin 4 825 USA:n dollaria asukasta kohti vuodessa, kun Norjassa luku oli lähes 7 733 dollaria. Suomen taakse jäi vain Islanti.
Kansantuote kasvoi heikoiten
Kymmenen prosentin rajapyykin saavuttamiseen on vaikuttanut myös bruttokansantuotteen muutos. Kasvu oli Suomessa vuosina 2020–2022 muita Pohjoismaita heikompaa.
Esimerkiksi Norjassa kasvu oli todella hurjaa, 21,7 prosenttia vuonna 2021 ja 32,3 prosenttia vuonna 2021. Syynä oli öljyn ja kaasun hinnannousu.
