Tekoälystä vielä vähän apua lääkärille
Älypuhelimien applikaatioista tulossa iso osa lääkäreiden arkea.
Lääkärit hyödyntävät tekoälyä työssään vielä vähän, ja monille sen käyttö työympäristössä on kaukainen asia.
– Vähän niin kuin kännykkä kivikaudella, kuvailee lääketieteen tohtori ja työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos , joka puhui Vastalääke-yhdistyksen lääketieteen tulevaisuutta käsittelevässä tilaisuudessa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa maanantaina. Roos toimii työterveyshuollon kehitysylilääkärinä Lääkärikeskus Aavassa.
Roosin mukaan lääkärit hyödyntävät tekoälyä eniten radiologiassa. Siitä huolimatta radiologeista on huutava pula.
– Tekoäly kertoo positiiviset löydökset, jotka menevät listan kärkeen, mutta listan ulkopuolelle voi jäädä tärkeitä asioita, jotka lääkärin täytyy käydä läpi. Tekoälyn käsittelyn jälkeen voi löytyä vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia löydöksiä.
Tekoälyn hyödyt käyttöön
Roos näkee tekoälyssä kuitenkin potentiaalia ja toivoo sitä avuksi myös omaan työhönsä. Sitä voisi hyödyntää erityisesti tiedon keräyksessä, dokumentoinnissa ja tilastoinnissa.
Lääkärin työssä potilastietojen hankkiminen on usein työlästä. Tekoäly voisi mahdollistaa paremman tiedon saannin. Roosin mukaan yksi tekoälyn hyödyistä voisi olla lääketieteellisen tekstin muuttaminen selkokieleksi.
– Tähän mennessä tekoälyn apu lääkärin työssä ei ole ollut hyödyllistä ja vaikuttavaa. Toivon, että tilanne muuttuu, niin, että tekoälystä todella olisi hyötyä, Roos sanoo.
Rokotteista yksilöllisempiä
Professori, ylilääkäri Hanna Nohynek puhui tilaisuudessa siitä, mitä voimme odottaa rokotteilta tulevaisuudessa. Hänen mukaansa rokotteista tulee yhä yksilöllisempiä ja niitä kehitetään myös muun muassa syöpien hoitoon. Tällä hetkellä pisimmällä syöpärokotteiden kehityksessä ollaan melanooman hoidossa.
– Seuraava sukupolvi tekee lisää personoituja rokotteita ja käyttää niiden kehittämiseen yhä enemmän tekoälyä, sanoi Nohynek.
Helsingin yliopiston professori Kari Tikkinen puhui muun muassa siitä, miten tekoäly muuttaa lääkärin ja potilaan arkea. Hänen mukaansa älypuhelimien applikaatiot ovat yhä suurempi osa lääkäreiden arkea. Tikkinen näkee, että samalla potilaan rooli hoidossa ja päätöksenteossa kasvaa.
– Tekoälyä tuliisi hyödyntää muun muassa siihen, että hoitosuositukset saataisiin automaattisesti päivittyviksi.
Lääketiedekin politisoituu
Turun yliopiston professori Juhani Knuuti puhui terveydenhuoltoon liittyvästä vaikuttamisesta ja disinformaatiosta. Hänen mukaansa tutkitun tiedon tarjonnassa on haasteita.
Yksi ongelma on se, että poliittinen kanta voi vaikuttaa tutkitun tiedon tulkintaan. Knuutti nosti esiin tuoreen uutisen, jossa kaksi lasta on Yhdysvalloissa kuollut tuhkarokkoon rokotevastaisuuden vuoksi.
