Tekoälyn pullonkaulat
Sovellusten saamista kliiniseen työhön hidastavat raskaat prosessit ja yhtenäisten käytäntöjen puuttuminen.
Tekoälyä hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden määrä kasvaa terveydenhuollossa. Sovellukset voivat helpottaa ja nopeuttaa kliinistä työtä, mutta niiden käyttöönottoon ja valmistamiseen liittyy haasteita.
Husissa on kartoitettu, millä kliinisen työn alueilla tekoälyä käyttävistä sovelluksista olisi erityisesti hyötyä.
– Haluaisimme lääkärin ja hoitajan työtä helpottavia, kliinisesti merkittäviä diagnostiikan sovelluksia käyttöön. Se on tavoite, sanoo Husin robotikka- ja tekoälyohjausryhmän puheenjohtaja, innovaatiojohtaja ja neurokirurgi Miikka Korja.
Suuren datamäärän läpikäymisessä esimerkiksi kuvantamisessa ja tehohoidossa tekoäly voisi auttaa.
– Radiologeista on huutava pula, samalla kuvaamisen määrä lisääntyy. Uskotaan, että tekoäly pystyy yön pimeinä tunteina helpottamaan raskaan taakan kanssa painivaa röntgenlääkäriä, Korja sanoo.
Kliinisessä työssä käytettävä tekoälyalgoritmi pitää validoida ja CE-merkitä samoin kuin lääkinnällinen laite. Se on pitkä ja vaativa prosessi, mikä hidastaa käyttöönottoa.
– Hus ei voi olla valmistajana, koska tällaista prosessia ei voi tehdä "harrastuspohjalta". Se, kuten muutkin sairaalat, tulevat olemaan aikamoisen murroksen edessä. Pitää keksiä ratkaisu, kuka on näiden sovellusten valmistajana.
Husissa on panostettu jo vuodesta 2014 tekoälyyn. Vuonna 2017 perustettiin Husin koordinoima CleverHealth Network, joka pyrkii ratkaisemaan tekoälyn käyttöönottoon liittyviä haasteita. Verkosto tuo yhteen yrityksiä ja kliinisiä asiantuntijoita. Husissa on esimerkiksi rakennettu erityinen testausympäristö vain kuvantamisen algoritmeja varten, mikä nopeuttaa validointiprosessia.
Uusi Nokia terveydenhuollosta
Korjan mukaan Husilla on ainutlaatuinen mahdollisuus ja asema tulla tekoälyn erikoissairaanhoidon johtavaksi yksiköksi. Tarvitaan kuitenkin juhlapuheiden ja startup-tukien lisäksi konkreettisia tekoja ja systemaattista tukea terveydenhuollosta tuleville innovaatioille.
– Yliopistosairaala ei voi tutkimuspohjalta synnyttää tekoälytehdasta. Avuksi tarvitaan yritystoimintaa. Tämä on punainen vaate, kun on kyseessä julkisrahoitteinen organisaatio, joka ei voi tehdä bisnestä.
Optimitilanne olisi Korjan mielestä, että yliopistosairaaloilla olisi omat spinoff-yrityksensä, jotka olisivat osittain sairaaloiden omistuksessa ja kehittyisivät isoiksi uusiksi yrityksiksi. Niiden kautta terveydenhuollossa syntyviä innovaatiota saataisiin hyötykäyttöön ja kompensoimaan julkisen terveydenhuollon kuluja.
– Suomi ei tarvitse enää yhtään uutta startupia, josta tehdään yrityskaupat hyödyttämään osakkeenomistajia. Terveydenhuollosta nousevista innovaatioista voidaan kasvattaa uusi Nokia, mutta sellainen, joka pysyy Suomessa.
