Tekoäly kirjaa, lääkäri hoitaa
Tekoäly on testissä lääkärien vastaanotoilla Länsi-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Miten homma toimii?
Tekoälysovellus kuuntelee, kun yleislääketieteeseen erikoistuva Valtteri Rissanen pitää vastaanottoa Nummelan terveysasemalla Länsi-Uudellamaalla.
Muutama klikkaus vastaanoton jälkeen ja hyvällä tuurilla kirjaus on melkein valmis alle puolessa minuutissa.
Suunnilleen sama tapahtuu Oulussa, kun psykiatriaan erikoistuva Henrik Moliis pitää vastaanottoaan Oysin psykiatrian poliklinikalla Pohjois-Pohjanmaalla.
Hänen kohdallaan tekoälysovellus raksuttaa kirjausluonnostaan jopa puoli tuntia. Parannusta on kuitenkin luvattu.
Välillä kirjaus onnistuu hyvin, välillä on enemmän tai vähemmän korjaamista.
Rissanen on ollut mukana testaamassa tekoälyä kirjaamisen apuna elokuusta asti, Moliis marraskuusta.
Molemmilla hyvinvointialueilla on käynnissä omat hankkeensa, joissa pyritään kehittämään tekoälyä lääkärin tukena.
– Uskon, että tästä tulee oikeasti aikaa säästävä apuri, joka automatisoi työstä sen osan, joka on automatisoitavissa, Rissanen sanoo.
Lääkäri tarkistaa kirjauksen
Pohjois-Pohjanmaalla hankkeessa ovat mukana hyvinvointialue, EskoSystems ja Oulun yliopisto sekä osarahoittajana Sitra. AIDocLog-niminen hanke kehittää sovellusta ChatGPT 4o -kielimallin ja Azuren puheentunnistuksen pohjalle.
Tiedonkäsittely tapahtuu Pohteen verkossa, eikä asiakastietoja missään vaiheessa siirretä muualle. Tekoälyllä käsiteltyä asiakastietoa ei käytetä kielimallien kouluttamiseen.
– Pöydällä on mikrofoni ja kysyn potilaalta, sopiiko hänelle tekoälyavusteinen kirjaus. Samalla kerron, että äänite ei tallennu minnekään, vaan tekoäly käsittelee tekstiä lennossa, Moliis kertoo käytännön työstä.
Puheentunnistusteknologia tekee äänitteestä tekstimuotoisen transkription ja hienosäädetty suuri kielimalli siitä kirjausluonnoksen.
Sovellus osaa erottaa puhujat toisistaan.
Kukaan ihminen ei käsittele äänitiedostoa tai litteroitua tekstiä. Viimeiseksi lääkäri tarkistaa, korjaa ja hyväksyy kirjauksen.
Vastaanotosta ei tallennu muuta kuin kirjaus potilastietojärjestelmään.
Psykiatrian pitkät tekstit jumittavat
Moliis on toiveikas, että tekoälyavusteinen kirjaaminen on jo pian kelpo työkalu lääkärin vastaanotolla. Toistaiseksi se toiminee paremmin somaattisilla aloilla.
– Esimerkiksi sisätaudeilla tekstit ovat harvoin kovin pitkiä, hän sanoo.
Psykiatrialla ensikäynti voi kestää tunnin ja kirjauksessa olla tuhansia sanoja. Tämä tuottaa haasteita.
– Meidän potilastapauksissamme tekoäly rajaa tekstiä liikaa. Jos on esimerkiksi puhuttu 10 minuuttia siitä, miten potilaaseen on vaikuttanut isän lähtö lapsuudessa, sovellus kirjaa siitä pari lausetta. Toisaalta se poimii hyvin sairauksiin liittyviä asioita, kuten masennuksen oireita, Moliis kuvaa.
Toistaiseksi kirjaustekstin muodostaminen tunnin mittaisesta vastaanotosta saattaa kestää puoli tuntia. Tämä on liian pitkä aika työn sujuvuudelle. Ongelman uskotaan korjautuvan.
Kun kirjaamista on paljon
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti kirjaavan tekoälyn kehittämisen viime maaliskuussa yhteistyössä Gosta Labsin kanssa. Kesäkuussa tekoäly tuotiin ensimmäistä kertaa lääkärin vastaanotolle. Marraskuun lopulla sillä oli tehty noin 650 kirjausta.
Valtteri Rissanen kertoo käyttävänsä tekoälyä yleensä silloin, kun luvassa on paljon kirjaamista: kun potilas on monisairas, eikä entuudestaan tuttu, tai kun pitää kirjoittaa lausunto.
– Ideaalitapauksissa saan enemmän aikaa keskittyä potilaaseen ja hoidonsuunnitteluun, kun ei tarvitse tehdä muistiinpanoja, hän kertoo.
Lyhyistä ja helpoista kirjaamisista hän kokee selviytyvänsä helposti itsekin.
– Ajattelen niin, että jos kirjaukseen menee alle minuutti, en tarvitse lisäapua.
Rissasen työtä testaaminen ei ole kertaakaan hidastanut, ja joskus se on nopeuttanut. Hänellä ei ole ollut ongelmia sen kanssa, että sovellus raksuttaisi tekstiä liian pitkään. Yleensä se syntyy alle puolessa minuutissa.
– Tämä on uusi teknologia. Ei ole verrokkeja mihin verrata. Se, ettei se toimi nyt sataprosenttisesti, ei tarkoita, ettei toimisi koskaan, Rissanen pohtii.
Avuksi nopeisiin päivystystilanteisiin
Sovellus toimii teknisesti myös älypuhelimessa ja Rissanen toivoo, että sitä voisi tulevaisuudessa käyttää nopeissa päivystystilanteissa, kun hoidettavana on monta potilastapausta peräkkäin, eikä lääkäri ole huoneessaan
– Sovellus toimisi muistiinpanovälineenä ja kun sitten ehtii koneelle, siellä olisivat jo tiedot valmiina.
Lopullinen vastuu kirjauksista säilyy lääkärillä.
– Aina kun on tekoälyn kanssa tekemisissä, pitää muistaa tarkistaa. Sokeasti siihen ei voi luottaa, Rissanen sanoo.
Toistaiseksi kukaan potilaista, joilta Moliis ja Rissanen ovat pyytäneet lupaa tekoälyn käyttämiseen, ei ole kieltäytynyt.
Kirjaaminen kahteen minuuttiin
Yleislääketieteeseen erikoistuva Mikko Reinikka työskentelee asiantuntijalääkärinä Pohteen Digiprojektitoimistossa. Hän on alkuvuodesta saakka ollut mukana sovelluksen kehitystyössä ja tuonut siihen lääkärin näkökulmaa.
Alusta asti sovellusta kehittämässä on ollut lääkäreitä ja hoitajia eri aloilta.
Psykiatria tunnistettiin monia aloja haastavammaksi, koska tekstit ovat pitkiä. Siksi se otettiin mukaan testattavaksi hieman muita aloja myöhemmin.
Reinikka uskoo, että lääkäriltä kirjaamiseen kuluva 10 minuuttia voisi tekoälyllä kutistua kahteen minuuttiin. Tämä tehostaisi työtä ja kenties parantaisi työhyvinvointia.
Reinikan hiukan huvittava huomio on, että tekoäly kirjoittaa usein parempaa suomen kieltä kuin lääkäri.
Ensin pelisäännöt
Kokeilua varten on niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin Länsi-Uudellamaallakin tehty tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi.
– Ennen kuin kokeilu käynnistyi, loimme pelisäännöt sille, miten henkilötietoja voidaan käsitellä, kertoo tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja, terveydenhuollon erikoislääkäri Johan Sanmark Länsi-Uudeltamaalta.
– Tämä on tärkeää tehdä hallitusti, että ihmiset voivat luottaa, etteivät tiedot päädy jonkun toisen käytettäväksi. Luottamuksen voi menettää vain kerran, Reinikka sanoo.
Länsi-Uudellamaalla noin 10 prosentilla terveyskeskuslääkäreistä on mahdollisuus käyttää tekoälyavusteista kirjaamista. Osa on vastikään aloittanut kokeilun.
– Olemme kysyneet lääkäreiltä säännöllisesti, miten he kokevat tekoälytyökalun vaikutuksen. Tulokset ovat rohkaisevia. Lääkärien mukaan se on parantanut työssä viihtymistä ja auttaa keskittymään potilastyössä paremmin, kun samaan aikaan ei tarvitse tehdä muistiinpanoja, Sanmark kertoo.
Jatkossa mukaan halutaan myös sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä.
– Tämä on lupaava teknologia, mutta otamme vasta ensiaskelia ja edessä on pitkä matka, Sanmark näkee.
