Talouspolitiikan arviointineuvosto: Lisäaikaa sote-säästöille
Hyvinvointialueiden alijäämät eivät kerro sote-uudistuksen epäonnistumisesta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024. Hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia.
Palvelujen turvaamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Sen ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä. Näin toteaa Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti.
Jos hyvinvointialueet onnistuvat kattamaan kertyneet alijäämät määräaikaan mennessä, sääntely sallii niiden lisätä menojaan nopeastikin vuonna 2027.
Alijäämät eivät kerro epäonnistumisesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen onnistumista ei ole perusteltua arvioida vain toteutuneen menokasvun perusteella, raportti kertoo .
Menojen kasvun ja alijäämien taustalla on hyvinvointialueista riippumattomia syitä, kuten inflaation kiihtyminen ja palkkojen suhteellisen nopea nousu.
Uudistuksen arviointi edellyttää kehityksen seurantaa pidemmällä aikavälillä sekä talous- ja hyvinvointivaikutusten laajempaa tarkastelua.
Huomiota kiinnitetään lääkäreiden rekrytointivaikeuksiin
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan vaikeudet lääkäreiden rekrytoinneissa saattavat olla merkittävin yksittäinen este riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiselle.
Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytöstä ei välttämättä helpota ongelmaa, sillä se todennäköisesti lisää lääkärien kysyntää yksityisellä sektorilla.
Ratkaisuiksi ehdotetaan lääkäreiden työpanoksen parempaa kohdentamista, lääkärikoulutuksen kasvattamista ja ulkomaisten osaajien houkuttelua.
