Terveydenhuolto

Talousarvio: Kiireettömän hoidon enimmäisaikoja pidennetään

Lääkkeiden alkuomavastuu nousemassa, lapsille ja nuorille esitetään pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin kuukauden kuluessa.

Anne Seppänen

Hallitus esittää perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikojen pidentämistä. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioon ja käsitellään sen yhteydessä.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2025 talousarvioksi. Talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia euroa ja tulot 76,6 miljardia, joten budjetti on 12,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Hoitoon pääsyn enimmäisajoiksi ollaan palauttamassa aiemmin voimassa olleet ajat: perusterveyden avosairaanhoidossa hoitotakuu olisi jatkossa kolme kuukautta ja suun terveydenhuollossa kuusi kuukautta. Myös jatkokäyntien toteutumisaikoja pidennettäisiin. Muutos ei koskisi alle 23-vuotiaita.

Lääkekustannuksissa pyritään 90 miljoonan euron säästöihin muuttamalla sairausvakuutuslakia ja lääkelakia. Lääkkeiden hinnoitteluun esitetään uusia säännöksiä, joiden tarkoitus on edistää hintakilpailua. Lääkekorvausten alkuomavastuuta nostettaisiin 50 eurosta 70 euroon. Apteekeille asetettaisiin velvoite tarjota ostajalle hinnaltaan tosiasiallisesti edullisinta reseptilääkettä.

Hallitus esittää , että lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret pääsisivät perustason mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Apu olisi maksutonta. 

Talousarvion loppusumma on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2024 on budjetoitu. Menojen kasvu johtuu pääasiassa hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistuksista (1,4 miljardia euroa) sekä lakisääteisistä ja sopimusperusteisista indeksitarkistuksista (1,8 miljardia euroa).

Reilu miljardi pois STM:tä

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoiksi esitetään vuodeksi 2025 noin 15,2 miljardia euroa. Se on noin 1,1 miljardia vähemmän kuin vuonna 2024.

Sairausvakuutukseen esitetään 1,87 miljardia euroa, joka on 437 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahaa pienentävät muun muassa lääkekorvauksiin kohdistuvat uudistukset, sairauspäivärahan laskentakaavan muutos ja nuorten ammatillisen kuntouksen uudistus.

Jotain lisääkin

Kela-korvausmallin uudistamiseen valtion rahoitusosuutta nostetaan 4,7 miljoonalla noin 70 miljoonaan euroon.

Lisärahoitusta on luvassa myös esimerkiksi YTHS:n toteuttamaan opiskelijaterveydenhuoltoon 72,7 miljoonaa euroa. Määrärahaa kasvattavat muun muassa opiskelijamäärän kasvu ja terapiatakuu.

Nuorten huumekuolemien ehkäisyyn esitetään 3,5 miljoonaa euroa.

Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen STM esittää kaksi miljoonaa euroa ja mielenterveyden chat-palveluihin puoli miljoonaa euroa, joka siätyy yhteisöille ja säätiöille jaettaviin avustuksiin.

Yliopistotasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen rahoitusta esitetään nostettavaksi viidellä miljoonalla 40 miljoonaan euroon.

Tuottavuusohjelma iskee ministeriöön

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma kouraisee sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa vuoteen 2027 mennessä 56,6 miljoonalla euron edestä. Summa on noin seitsemän prosenttia hallinnon alan tämän vuoden toimintamenoista.

Suurin yksittäinen säästökohde ovat Kelan toimintakulut. Toinen merkittävä säästökohde on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jossa säästötavoite on 4,8 miljoonaa euroa.

STM:n hallinnonalan toimintamenoista suurin osa on henkilöstömenoja ja luvassa on myös henkilöstövähennyksiä, jotka pyritään toteuttamaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta.

Lainsäädäntöä on tarkasteltu tuottavuuden parantamiseksi ja STM kertoo tiedotteessaan, että erityisesti THL:n Kelan, Valviran ja Fimean tehtävistä on löydetty joitain mahdollisia kohteita.

Säästöjä yritetään löytää myös tilakustannuksista ja tietojärjestelmistä.

Lue lisää: Budjettiesitys: Hyvinvointialueiden menojen kasvu saatava taittumaan

Lue lisää: Äkkiliikkeiden aika ei ole nyt

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030