Takaisin Suomeen
Miten ulkomailla opiskelleiden paluu kotimaahan on sujunut ja lääkärin ura lähtenyt käyntiin?
Emma Murto ja Niilo Kaaja valmistuivat lääketieteen lisensiaateiksi Riian Stradiņš-yliopistosta vuosi sitten ja aloittivat työt Parolan terveysasemalla Hattulassa.
Molemmat olivat ehtineet hankkia toiset ammatit ennen lääketieteen opintoja. Hyvinvointiteknologian insinööri Kaaja työskenteli Valtran traktoritehtaalla, ja Murto oli valmistunut humanististen tieteiden kandidaatiksi ruotsin kielestä Jyväskylän yliopistosta.
Lääketiede oli kiinnostanut kumpaakin pitkään. Lääkiksen opinnot tuntuivat pariskunnasta kiinnostavilta, sillä he halusivat ihmisläheisen ammatin ja haastaa itseään. Haastetta opinnoista todella löytyi. Opiskelu ulkomailla avarsi maailmankatsomusta ja toi uusia näkökulmia sekä elinikäisiä ystäviä.
– Päivääkään en vaihtaisi pois, vaikka opiskelu ulkomailla olikin monella tavalla haastavaa. Nyt osaan olla kiitollinen asioista, jotka ovat kotimaassa hyvin, Murto kertoo.
Opiskelu oli Kaajan mukaan kovaa työtä, ja taloudellista painetta riitti.
– Jos olisin etukäteen tiennyt kaiken sen paineen ja jatkuvan epävarmuuden, varmasti olisin miettinyt, pystynkö käymään kaiken läpi. Kyseessä on kuitenkin aivan ainutlaatuinen kokemus, jota en koskaan unohda, hän kuvaa.
Suomi on edellä Latviaa
Suomeen palaaminen on tuntunut heistä hyvältä. Lääkärin töiden aloittaminen ja suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään integroituminen ovat sujuneet joustavasti, koska he olivat kaikki loma-ajat töissä Suomessa amanuensseina ja kandeina. Rutiinit oli ehtinyt oppia, mikä helpotti töiden aloittamista.
Parolan terveysasema oli tullut tutuksi viimeisellä harjoittelujaksolla. Työporukka oli heistä niin hyvä, että he päättivät tulla asemalle valmistumisen jälkeen.
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on Kaajan mielestä paljon edellä Latviaa, vaikka sielläkin on runsaasti osaajia.
Latvian terveydenhuoltoa on modernisoitu paljon, mutta potilastietojärjestelmät ovat edelleen paperiset. Hoitolinjat ja Käypä hoito -suositukset ovat kuitenkin hyvin samanlaisia kuin Suomessa.
Työpaine välillä liian kova
Väestön ikääntyminen on Suomen terveydenhuollon merkittävin ongelma lähitulevaisuudessa Kaajan mielestä. Murto puolestaan toteaa, että julkiseen terveydenhuoltoon tarvittaisiin huomattavasti lisää lääkäreitä.
Työmäärä perusterveydenhuollossa on heistä välillä liian suuri. Kirjallisen työn volyymi on lisännyt työkuormaa entisestään.
– Kaikkea pitäisi osata ja tehdä mahdollisimman nopeasti sekä kustannustehokkaasti, Kaaja mainitsee.
Murron mukaan nuori lääkäri uupuu helposti, koska ei pysty tekemään työtään sillä pieteetillä kuin haluaisi.
Työoloja pitäisi heidän mielestään parantaa ja resursseja lisätä, jotta lääkärit viihtyisivät myös terveyskeskuksissa.
Suomeen on tarkoitus jäädä
Pariskunta aikoo tehdä lääkärin töitä Suomessa niin ikään tulevaisuudessa. Erikoistuminen kiinnostaa jossakin vaiheessa, mutta erikoisalat eivät ole toistaiseksi selvillä. Muutamia vuosia kuluu varmasti terveyskeskuslääkärin töissä.
Molemmat tuntevat olevansa nyt omalla alallaan.
– Lääkärin ammatti on todellakin se oikea.
Romaniasta Kotkaan
Oradean yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Romaniasta vuonna 2022 valmistunut Jerome Djeen on kotiutunut Kotkaan. Hän työskentelee keskussairaalassa kirurgialla ja pohtii kiinnostavia erikoisaloja.
Paluu Suomeen tuntui selvältä valmistumisen jälkeen. Opiskelu Romaniassa avarsi maailmankuvaa ja tutustutti kulttuureihin, joita ei muuten pääsisi kokemaan.
Opiskelu antoi lisäksi rohkeutta, että voisi lähteä tulevaisuudessa työskentelemään maailmalle, koska on pärjännyt englanninkielisissä opinnoissa.
Puolet Djeenin suvusta asuu Ghanassa, jossa hän haluaisi tutustua terveydenhuoltoon ja katsoa myös tulevaisuuden työmahdollisuuksia. Nyt hän haluaa erikoistua Suomessa ja tehdä täällä uraa.
Vinkiksi ulkomaisia lääketieteen opintoja suunnitteleville hän antaa matkustamisen ja kulttuureihin tutustumisen opintojen lomassa. Lomilla kannattaa suunnata Suomeen töihin, jotta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ja käytännöt tulevat tutuiksi.
Digitalisaatio ei yhtä kehittynyttä Romaniassa
Potilaat saattoivat Djeenin mukaan hakeutua Romaniassa hoitoon myöhemmin kuin Suomessa, ja sen vuoksi vaikeammin hoidettavia potilaita oli siellä enemmän. Osaksi tähän vaikuttivat hyvin pitkät välimatkat sairaalaan.
– Voisi verrata Lapin seudun välimatkoja lähimpään sairaalaan ja siihen liittyviä haasteita.
Perhelääkäreitä oli paljon, ja hoitosuhteet olivat läheisiä.
– Tämä on myös positiivinen asia potilaan kannalta, koska lääkäri on hoitanut koko sukua ja tuntee suvussa mahdollisesti esiintyvät sairaudet.
Terveydenhuollon digitalisaatio ei ollut Djeenin mielestä samalla viivalla kuin Suomessa, ja romanialaisten lääkäreiden palkat olivat aika paljon pienempiä. Työn vaativuus on sama kuin Suomessa, vaikka ei ole käytössä laajoja tietopankkeja ja hoidon sujuvuutta tukevia digitaalisia palveluja.
Potilaat ytimeen
Sote-uudistus näyttää Djeenistä olevan vielä kesken, mutta menee kuitenkin vähitellen parempaan suuntaan.
Hän toivoo, että kaikkien hyvinvointialueiden ääntä kuunnellaan siinä, mikä on kullakin alueella paras tapa toimia. Hän myös tähdentää, että potilaiden on pysyttävä keskiössä.
– Heidän täytyy päästä hoitoon ja hoidon pitää onnistua ilman, että taloudelliset leikkaukset vaarantavat potilasturvallisuutta.
