Taistelu totuudesta

Korona ei ole vain lääketiedettä, vaan se kietoutuu yhteiskunnassa rahaan, valtaan, vapauteen ja politiikkaan.

Lääkärilehteen oli ennen koronaa helppo tehdä juttuja: asiantuntijat olivat kollegiaalisen yhtä mieltä siitä, kuka on paras asiantuntija missäkin asiassa, ja haastattelu pyydettiin häneltä. 

Koronan yhteydessä konsensus on horjunut. Viime aikoina sille asteelle, että haastateltavat eivät aina puhu kauniisti toisistaan. Juttujen asiasisällöstä tulee huomautuksia.

Jopa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteen pohjalta tehty juttu on saanut palautetta, jossa on toivottu enemmän kritiikkiä laitoksen tiedotteiden suhteen.

On virallisia asiantuntijoita ja niitä keskustelijoita, joilla on eri näkemys ja itselläänkin korkea koulutus, vastuuasema, ymmärrystä tieteestä ja uskottavat perustelut. 

Useasti virallinen asiantuntija on ennustanut koronan olevan tässä. Pian tautikuolleisuus on noussut uuteen ennätykseen. Sen sijaan toinen, vähemmän virallinen, mutta korkeasti koulutettu asiantuntija on varoittanut tästä etukäteen. Asiaa seuraavan toimittajan olo on välillä hämmentynyt. Auktoriteettiasemasta ei ehkä aina olekaan majakaksi sumussa. 

Välillä on kysyttävä näkymyksiä myös muilta totuuden etsijöiltä.

Maskit

Yksi heistä on Lotta Oksanen , korva-, nenä- ja kurkkutauteihin ja foniatriaan erikoistuva lääkäri, sekä koronaviruksen tartuntareittejä tutkiva väitöskirjatutkija. Lääkärilehti on haastatellut häntä muutamia kertoja maskeihin ja ilmahygieniaan liittyen. Hän on perehtynyt ilmahygienian hyötyihin ja on mukana aiheeseen liittyvässä tutkimushankkeessa.

Maskien hyödyistä kertovan jutun haastattelussa Oksanen esitteli suuren määrän tutkimuksia, joissa maskien, etenkin hengityssuojainten, hyötyjä osoitettiin eri asetelmissa.

Oksanen etsii ratkaisuja, joiden avulla sairastaisimme koronaa mahdollisimman vähän, ja vaikuttaa toiveikkaalta: ratkaisut löytyvät kyllä. 

Tutkimustieto ilmahygieniasta ei näytä saaneen THL:ssä suurta huomiota, vaikka Maailman terveysjärjestö WHO:kin sitä suosittelee. THL:llä on verkkosivut , joilla asiasta kerrotaan, mutta asiaa ei nosteta näkyvästi esille väestölle suunnatussa tiedotuksessa. Maskisuosituksesta on kauan sitten luovuttu, eikä ilmanpuhdistimista tai tuuletuksesta puhuta. Kansaa ei ole juuri valistettu siitä, miten maskeja käytetään oikein ja millaiset maskit ovat tehokkaita. THL on saanut tästä paljon kritiikkiä.

Long covid

Koronan pitkäaikaisoireista, long covidista, syntyi tammikuussa mediassa kohu, joka pyöritti sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa long covid -asiantuntijaryhmää kuin hirmumyrsky.

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi, että pitkäaikaisia oireita saa joka toinen koronan sairastanut, kaikki säikähtivät. Hän kytki tähän vaatimuksen etäkoulusta. Seuraavaksi useat ryhmän jäsenet tulivat ulos ja kertoivat, että kyse on Kiurun väärinymmärryksistä ja harmittelivat, että keskustelu lähti aivan väärille urille. 

Puoli Suomea suuttui Kiurulle, ja hän sai kuulla kunniansa.

Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine huomautti Ylen mukaan, että ei ole asiantuntijoiden vika, jos asiat ovat huolestuttavia.

Koronan pitkäaikaisoireet häipyivät julkisesta keskustelusta pitkäksi aikaa, ja keskustelu oireista jäi netin vertaistukiryhmiin. 

Asiantuntijaryhmä toimii, ja Roine kertoi vastikään Ylen uutisessa, että syksyn mittaan on luvassa suositus siitä, miten pitkäkestoisen koronan hoito tulisi toteuttaa Suomessa. Roine ehdottaa, että jokaiseen keskussairaalaan pitäisi perustaa siihen keskittyvä poliklinikka.

Totuus?

Suomen koronapolitiikassa on vallalla asiantuntijoiden taistelu totuudesta, siitä ketä kuunnellaan. 

Näin on ollut pandemian alusta saakka. 

On väännetty maskeista, koronarajoituksista, tukahduttamisesta ja siitä, tarttuuko korona lapsiin. Tuoreita kiistanaiheita ovat pandemian julistaminen loppuneeksi, hybridi-immuniteetti, uusintainfektioiden haitat tai hyödyt, ja se, menikö pandemian hoito hyvin vai huonosti. Enää edes siitä, onko tartuntoja syytä vältellä, ei ole yksimielisyyttä. 

THL on keskustelun virallinen asiantuntijataho, jonka linjauksia on välillä voimakkaasti kyseenalaistettu.

Muitakin omien alojensa huippuasiantuntijoita koronakeskustelussa on esiintynyt, esimerkiksi lääketieteen eri aloilta, samoin matemaattisen mallinnuksen, biologian, genomiikan, taloustieteiden, yhteiskuntatieteiden tai aerosolifysiikan aloilta. Osa heistä on mukana epävirallisessa, oman osansa arvostelusta saaneessa Eroon koronasta -asiantuntijaryhmässä, osa ei. 

Eri alojen asiantuntijat katsovat koronavirusta ja koronapandemiaa oman tieteenalansa näkökulmasta ja pyrkivät tuomaan osuutensa keskusteluun. Näkemys voi poiketa paljon virallisesta linjasta. Puolin ja toisin asiantuntemusta tai puheoikeutta kiistetään rajusti. Twitterissä­ – jota kaikki tuntuvat lukevan – keskustelu on välillä hyvin kärkevää.  

Osa keskustelijoista on pitänyt virallisesta linjasta poikkeavien näkemysten esittämistä veneen keikuttamisena, joka horjuttaa kansalaisten luottamusta tieteeseen. Erimielisyydestä kritisoidut taas ovat sitä mieltä, että päinvastoin he ovat tieteen asialla, ja vaatineet avointa keskustelua.

On kuin vääntö koronatotuuksista olisi jumittunut auktoriteettien taisteluksi, jossa kukaan ei voita, vähiten kansanterveys. 

Loppu?

Tauti on edelleen uusi ja huolimatta tutkimustiedon vyörystä, siitä tiedetään vähän. Paljon rakennetaan preprintien varaan, toisaalta sitä kritisoidaan. Tilanteet myös muuttuvat nopeasti, kun variantit vaihtuvat. Pieneenkin maahan mahtuu monia näkemyksiä. 

Koronaan on maailmassa kuollut yli 6,5 miljoonaa ihmistä ja Suomessa yli 5800, joista valtaosa tänä vuonna, joten ei sitä lievänäkään voi pitää. Edelleen syyskuun kolmannella kokonaisella viikolla Suomen koronakuolleisuus asukasta kohden oli noin kolminkertainen EU:n keskiarvoon nähden, kuten aktiivisesti koronakeskusteluun osallistuva Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen totesi Lääkärilehdessä .

Kaksi ja puoli viime vuotta on ollut raskas ja outo ajanjakso. Kotiin sulkeutumisesta maskiriitelyyn ja etäkoulusta iloon – ja kiistaan – lasten hybridi-immuniteetista. Loppua ei näy, mutta ehkä sentään hengähdystauko ennen seuraavaa varianttia, ja toiveet tehokkaammista rokotteista. 

Helposti tarttuva kulkutauti tuli lupia kyselemättä ja muutti leppoisan elämämme, ehkä hyvinkin pitkäksi aikaa. 

Kysymys kuuluu, mitä sen kanssa teemme. Mikä määrä vaivannäköä, suojatoimia ja hössötystä on kohtuullinen verrattuna Suomen kansainvälisesti jo pitkään korkeana pysytelleeseen koronakuolemien määrään ja pitkäaikaisiin terveyshaittoihin? Paljon? Vähän? Ei yhtään? Lääketiede ei tähän yksin vastaa.

Koronaan liittyy terveyden lisäksi raha, valta, vapaus ja poliitikkojen menestys vaalikentillä. Korona kietoutuu yhteiskunnassa kaikkeen. Se on asia, joka kuuluu meille kaikille.