Taantumalla yllättäviä terveysvaikutuksia
Kasvava työttömyys haastaa kuitenkin miesten mielenterveyttä, paljastaa Oulun yliopiston tutkimus.
Taloudellisen taantuman myönteiset terveysvaikutukset näkyvät väestössä kokonaiskuolleisuuden laskuna. Taustalla on vapaa-ajan lisääntyminen, mikä helpottaa osallistumista terveyttä edistäviin aktiviteetteihin. Terveyttä lisääviä tekijöitä voivat olla myös vähentyneet työperäiset onnettomuudet, matalampi stressitaso ja kiireettömyys.
Sama vaikutus ei kuitenkaan ulotu mielenterveyteen: taloudellisen laskukauden aikana kasvava työttömyys lisää huolestuttavasti työikäisten miesten mielenterveysongelmia.
Tulokset saatiin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa, jossa selvitettiin työttömyyden vaikutusta terveyteen. Tutkijat löysivät tilastollisesti merkitsevän yhteyden asuinkunnan työttömyysasteen ja mielenterveysindeksin välille: mitä korkeampi työttömyys kunnassa on, sitä heikompi on mielenterveys.
Tutkimuksen mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu työttömyydessä lisäsi psykiatrisia osastohoitojaksoja jopa 8,7 prosenttiyksikköä. Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi 0,28 prosenttiyksikköä.
Vahva yhteys työttömyyden ja mielenterveyden välillä näkyy selvästi työikäisten eli 25–64-vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Työttömyyteen voi liittyä stigmaa, joka aiheuttaa työikäisille miehille paineita näyttää vahvemmilta työttömyyden aiheuttamista vaikeuksista huolimatta. Miehet eivät myöskään helposti hae apua ja sosiaalista tukea.
Suomen kuntien välillä tutkijat havaitsivat merkittäviä eroja sekä mielenterveysongelmien ja sairauksien että työttömyyden yleisyydessä. Mielenterveys heikentyi kuntakohtaisella mielenterveysindeksillä mitattuna yli puolessa kunnista. Mustinta aluetta on Itä-Suomi, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa mielenterveyden heikentyminen ja työttömyyden yhteys on merkitsevä.
Tutkimuksen aineisto koostui yli 250 suomalaisen kunnan työttömyystilastoista ja THL:n tilastoista vuosilta 2002–2019. Tarkastelussa olivat työttömien määrä, psykiatrisen osastohoidon jaksojen määrä ja masennuslääkkeiden käyttö.
– Tärkeää on tunnistaa, että investoinnit mielenterveyspalveluihin ja työttömien tukeminen voivat vähentää merkittävästi pitkän aikavälin kustannuksia ja parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Räätälöityjä tukitoimia esimerkiksi rakenteellisten muutosten aiheuttaman työttömyyden kasvaessa olisi hyvä harkita, yliopistotutkija Marko Korhonen sanoo tiedotteessa .
