Syksyksi on edelleen syytä varata paikkoja koronapotilaille
STM:n selvitysryhmä: viranomaiset tarvitsevat yhteisen tilannekuvan koronaepidemian tilanteesta.
Syksyä varten on syytä varautua koronaepidemian jatkoon niin, että perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa voidaan ylläpitää osastohoidon kapasiteettia noin 800-1000 koronapotilaalle. Tämä tulisi tehdä tavalla, jolla vältetään hoito- ja hoivavelan syntyminen.
Näin toteaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysryhmä, joka selvitti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumista mahdolliseen seuraavaan koronaepidemia-aaltoon. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeriölle tiistaina 17. toukokuuta.
Se, miten varautuminen hoitajapulan oloissa onnistuu, on toinen asia.
– Se millä tavalla se voidaan tehdä, on tosi iso kysymys, eikä meillä ole siihen selkeää vastausta, myönsi selvitysryhmän puheenjohtaja Rauno Ihalainen STM:n tiedotustilaisuudessa.
Nousukiito pitää huomata ajoissa
Helmikuussa nimetty työryhmä järjesti 17 kuulemistilaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoille ja on kuulemansa pohjalta tehnyt 54 toimenpide-ehdotusta.
Työryhmän mukaan yhteisen tilannekuvan muodostamista on parannettava ja se esittää siihen liittyen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle lisättäisiin sen tuottamiseen tarvittavaa asiantuntijaresurssia. Peruspalveluihin liittyvän tilannekuvan tuottamisen ja raportoinnin parantamista tarvitaan myös.
– Tilannekuva on tärkeä, jotta päättäjät osaavat tehdä oikeita asioita oikea-aikaisesti ja myös kansalaisille välittyy oikeat tiedot koronaepidemiaan liittyen, Ihalainen sanoi.
Myös viranomaisten yhteistä ydinviestiä pandemiaan liittyvistä toimenpiteistä ja suosituksista pidetään tärkeinä.
– Pandemia ei ole globaalisti ohi, totesi STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki .
– Kulmakivi on, että ajoissa huomaamme, onko epidemia lähdössä nousukiitoon, hän sanoi.
Kesäksi toivotaan hetken helpotusta
Kesäksi odotetaan hieman helpompia aikoja koronan suhteen, mutta syksyä varten on syytä varautua tilanteen pahenevan jälleen.
– Tartuntoja on runsaasti liikkeellä ja haluamme varautumismielessä viestittää, että syksy voi olla samankaltainen kuin kevät on ollut. Palvelujärjestelmän tulee olla siihen valmis, Ihalainen sanoi.
Parannus aikaisempaan on kuitenkin se, että koronasta ja sen hoidosta tiedetään koko ajan enemmän.
– Tietopohja, jonka perusteella voimme varautua tulevaan, parantuu koko ajan, Voipio-Pulkki sanoi.
Koronapotilaiden hoitoa halutaan keskittää
Työryhmä keskittäisi koronapotilaiden osastohoitoa aiempaa enemmän sairaanhoitopiireissä ja tulevilla hyvinvointialueilla yhteen tai muutamaan hoitoyksikköön. Työryhmä toivoo THL:n laativan asiantuntijoiden kanssa ohjeet, joilla tuetaan koronapotilaiden tarkoituksenmukaista hoitoa niin kotisairaanhoidossa, laitoshoidossa kuin sairaaloissakin.
Työryhmä haluaa päivittää kesän aikana testaus- ja jäljitysstrategian. Sen tulee perustua tutkittuun tietoon pandemian vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan. Testauskokonaisuus sisältää niin PCR-testit kuin antitigeenitestit. Myös kotitestien kansallista tilastointia halutaan selvittää. Yksityissektori halutaan mukaan testaus- ja jäljitystoimintaan.
Rokotusstrategia päivitettäväksi
Rokotusstrategia halutaan päivittää kesän aikana niin, että rokotusten keskeinen tavoite olisi jatkossa ikäihmisten ja riskiryhmiin kuuluvien kansalaisten suojelu vakavalta koronataudilta. Uusien, virusmuunnoksiin räätälöityjen rokotteiden tullessa käyttöön, tulee rokotusstrategiaa ja rokotusten laajuutta arvioida uudelleen.
Suomeen tarvitaan työryhmän mielestä valtakunnallinen tehohoitostrategia, joka sisältää osastovalvonnan yhteensovittamisen osaksi tehohoidon kokonaiskapasiteettia. Vaativan tehohoidon kasvattamiseen ja resurssointiin on syytä varautua valtion erillisrahoituksella.
Jatkohoitokapeikot on tunnistettava ja minimoitava erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin. Poikkeustilanteisiin tulee varautua niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon kolmen prosentin lisäosuus henkilöstösuunnittelussa.
