Sydänlääkäri kesälomailee kenttäolosuhteissa
Sydänanestesiologi Matias Rantanen aloitti lapsena partioharrastuksen, joka on edelleen elämäntapa. Hämeenlinnan Kajo 2022 -suurleirillä hän toimii yhtenä leirisairaalan vastuulääkäreistä.
Kun lapsena innostuu kunnolla jostakin harrastuksesta, se saattaa kantaa aikuisuuteen asti. Tästä esimerkkinä Tyksin sydänanestesiologi Matias Rantanen , joka viettää parhaillaan kesälomaansa Hämeenlinnan Evolla, partiolaisten Kajo 2022 -suurleirillä.
Rantanen toimii suurleirin vastuulääkärinä ensimmäistä kertaa. Aiemmin hän on ollut lääkärinä pienemmillä leireillä.
– Meitä on viiden lääkärin rinki, joista kukin vuorollaan vastuussa sairaalan toiminnasta ja potilashoidosta. Meillä kaikilla on kyky hoitaa hätätilanteita, jos sellaisia tulisi. Mitään pahoja juttuja ei ole toistaiseksi sattunut, mutta tietysti kaikkea pientä, kun partioleirillä ollaan, Rantanen selvittää puhelimessa tauollaan.
Evon luonnossa on koolla on kaikkiaan 13 000 partiolaista, joiden joukossa yli 700 kansainvälistä vierasta yli 20 eri maasta. Leiri alkoi 15. heinäkuuta ja päättyy lauantaina.
25 lääkärin turvallisuusorganisaatio
Kajon turvallisuusorganisaatio on mittava. Siinä työskentelee kaikkiaan 25 lääkäriä ja useita sairaanhoitajia. Leirisairaala sijaitsee Puolustusvoimilta lainatussa ilmakaariteltassa, ja sen yhteydessä on myös henkisen tuen palvelut. Alueella on lisäksi fysioterapeutti, hammaslääkäri ja apteekki.
– Leirialueen keskellä on myös ensiapupiste, missä työskentelee kaksi lääkäriä. Ja alueella on kaksi ambulanssia, joissa voidaan aloittaa tarvittaessa ensihoito.
Rantanen suosittelee leirilääkintää kaikille lääkäreille, joita asia vähänkään kiinnostaa.
– Tänne ei ole pakko tulla koko ajaksi, eikä tarvitse olla aiempaa kokemusta, tehtäviin perehdytetään kyllä. Kaikenlaisia osaajia tarvitaan, myös Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva Rantanen kutsuu.
Motivaatiota omaankin työhön
Kun Rantanen ei päivystä, hän kertoo kierrelleensä alueella seurailemassa leirielämää.
– Se, miksi olen täällä, ja miksi aikuiset yleensäkin tekevät partiota, on se, että voimme mahdollistaa nuorille tätä toimintaa ja tarjota elämyksiä. Kun näkee, mitä kaikkea hauskaa leirillä tehdään, se antaa motivaatiota omaankin työhön.
Rantanen on havainnut, että isoissa kokoontumisissa on ollut parin vuoden tauko.
– Omissa oloissa oleminen näkyy, ja osalla on ehkä taas enemmän opettelemista siinä, miten isommassa porukassa ollaan. Siksi on tärkeää, että näitä suuria tapahtumia taas päästään järjestämään.
Kerran linnanyrjänä, aina linnanyrjänä
Partiosta muodostuu elämäntapa, Rantanen myöntää.
– Partiolaisuuteen liittyy tietynlainen tapa ajatella sekä yhdessä toimimisen eetos, jotka ovat itselleni tärkeitä asioita.
Turussa asuvan Rantasen lippukunta on edelleen sama, johon hän lapsena Kaarinassa asuessaan liittyi eli Meripartiolippukunta Kuusiston Linnanyrjänät.
– Lapseni ovat turkulaisissa lippukunnissa. Tällä hetkellä en pyöritä partiotoimintaa päivittäin, mutta kipparoin lippukunnan purjevenettä ja teen satunnaisesti lääkintään ja merenkulkukoulutukseen liittyviä tehtäviä.
