Suuri osa sote-työntekijöistä kokee työkykynsä heikentyneen
Lääkärit kokivat kolmanneksi eniten työpaineita sote-ammattiryhmistä.
Iso osa sote-alan ja pelastustoimen työntekijöistä palautui työstä huonosti hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuotena. Työn epävarmuustekijät lisääntyivät.
Lääkärit kokivat kolmanneksi eniten työpaineita sote-ammattiryhmistä viime vuonna. Heistä 44 prosenttia kertoi kokevansa työpaineita.
Eniten työkuormitusta tunsivat sosiaalityöntekijät, joista 52 prosenttia raportoi paineista. Toiseksi eniten työkuormitusta oli yli- ja osastonhoitajilla, joista 51 prosenttia kertoi näin.
Nopea organisoituminen vuoden 2023 alussa toi lisäpaineita työhön ja heikensi hyvinvointia etenkin sirpalealueilla, joilla lukuisista organisaatioista muodostettiin uusi hyvinvointialue.
Työterveyslaitoksen tilannekatsaus hyvinvointialueiden ensimmäisestä vuodesta kokoaa yhteen Mitä kuuluu? -tutkimuksen ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen keskeiset tulokset 11 hyvinvointialueelta vuodelta 2023.
Tilannekatsaus esittelee myös pitkän ajan trendejä vuodesta 2000 lähtien sote-alan töissä, työyhteisöissä ja johtamisessa. Vuoden 2023 tutkimuskyselyihin osallistui lähes 68 400 työntekijää. Vastausprosentti oli 55.
Joka toinen työntekijä ei voinut vaikuttaa muutoksiin
Hyvinvointialueille siirtyminen toteutettiin nopeasti ja haasteiden keskellä, mikä on kasvattanut kuormitusta.
– Kuormituksen kasvu on osunut töihin ja tehtäviin, joita rasittavat jo ennestään vuorotyö ja paljon työtä määrällisesti ja aikapaineessa. Tämä kaikki nakertaa hyvinvointia, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta tiedotteessa .
Joka toinen työntekijä ei ole voinut vaikuttaa muutoksiin työssään. Vain 16 prosenttia kokee muutokset myönteisinä. Suuri osa työntekijöistä palautuu huonosti ja kokee oman työkykynsä alentuneen.
Työntekijät mukaan muutosten suunnitteluun
Kokemukset alentuneesta työkyvystä ovat yleisiä aloilla, joissa on paheneva työvoimapula.
– Hyvinvointialueiden johtamisessa ja kaikissa ratkaisuissa on syytä ottaa huomioon se, miten työtä muutetaan ja kehitetään sujuvaksi siten, että se samalla tukee työkykyä ja työstä palautumista. Työntekijät pitää ottaa mukaan jo muutosten suunnitteluun. Kehittämistä työyksiköissä kannattaa ripotella työaikasuunnitteluun ja toistuviin palaverikäytäntöihin, Laitinen korostaa.
Hyvinvointialueiden työntekijät satsaavat työhönsä, mutta vain yksi viidestä kokee saavansa tunnustusta ja arvostusta.
Työyhteisön yhteistyö sujuu hyvin, etenkin tiedonkulku. Vastedes on tarpeen vahvistaa myös työyhteisön psykologista turvallisuutta, jotta innovatiivisuus ja yhdessä virheistä oppiminen vahvistuvat. Tämä liittyy myös hyvään palautumiseen työstä.
Sote ja pelastustoimi voivat myös oppia toisiltaan. Soten erityinen voimavara näyttää olevan työyhteisön yhteistyön toimivuus. Pelastustoimen työntekijöistä useampi puolestaan palautuu työstä paremmin.
Laitisen mukaan näiden alojen veto- ja pitovoimaisuuden lisäämiseksi on hyvä tunnistaa työhyvinvoinnin tilannekuvan erot ja yhtäläisyydet. Parhaita ratkaisuja kannattaa hyödyntää.
Voimavaratekijät kannattelevat sote-töissä
Työterveyslaitoksen vuodesta 2000 lähtien tekemät toistomittaukset osoittavat myös myönteisiä kehityskulkuja. Kuormitus on hieman helpottunut koronapandemian huippuvuosista. Voimavaratekijät, kuten työn palkitsevuus, mielekkyys ja työhön satsaaminen, ovat säilyneet ennallaan.
– Yhteistoiminta ja työyhteisöt ovat merkittäviä voimavaroja sote-työssä, ja aiemmin saavutettu korkea taso on säilynyt hyvinvointialueilla vuonna 2023. Henkilöstön arvioiden mukaan lähijohtamisen oikeudenmukaisuus on jonkin verran parantunut, ja arvio lähiesihenkilön toiminnasta on erittäin positiivinen, tutkimusprofessori Mika Kivimäki mainitsee.
Veto- ja pitovoima ei merkittävästi heikentynyt, mutta ei myöskään korjaantunut.
Nuorten arvio omasta työkyvystä laski
Toistomittaukset osoittavat, että alentunut työkyky yleistyi sote-alalla. Kaikissa alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä alentunut työkyky on yleistynyt. Erityisesti tilanne huonontui viime vuosikymmeninä alle 30-vuotiaiden ryhmässä.
Vuonna 2000 alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia ei kokenut työkykyään parhaaksi mahdolliseksi Kivimäen mukaan. Vuonna 2023 vastaava luku oli 29 prosenttia.
Syy ei ole selvä, mutta siihen on viitteitä. Nuorten sote-ammattilaisten työkyvyn heikkenemistä eivät selitä muutokset työkuormituksessa, työn hallintamahdollisuuksissa, tupakoinnissa tai liikuntatottumuksissa. Sen sijaan samanaikaisesti nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet, ja heidän arvionsa koetusta terveydestä on heikentynyt.
