Suomi ja Ruotsi ovat Pohjoismaiden pahiksia
Yleislääkärien kongressissa pohdittiin keinoja perusterveydenhuollon pelastamiseksi.
Turun Logomossa on käynnissä Pohjoismainen yleislääkäreiden kongressi Nordic Congress of General Practice. Tapahtuma jatkuu perjantaihin 14. kesäkuuta saakka. Osallistujia on yli tuhat.
Suomen Yleislääkärit GPF ry ja Suomen yleislääketieteen yhdistys Syly ry järjestivät kongressin yhteydessä tiistaina tilaisuuden, jossa keskusteltiin perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuudesta.
Ilman vahvaa perusterveydenhuoltoa erikoissairaanhoitokaan ei toimi. Keinoja perusterveydenhuollon pelastamiseksi on olemassa, kunhan panostetaan oikeisiin asioihin.
Ruotsin yleislääkärijärjestön SFAM:n (Svensk Förening för Allmänmedicin) puheenjohtaja Magnus Isacson kertoi naapurimaan kokemuksista. Moni asia on Suomessa ja Ruotsissa samalla tolalla.
– Suomi ja Ruotsi ovat hoidon jatkuvuuden suhteen Pohjoismaiden pahiksia, Tanska ja Norja hyviksiä. Perusterveydenhuolto on Ruotsissa perinteisesti ollut heikoilla. Erikoissairaanhoidosta on siirretty perusterveydenhuoltoon tehtäviä, mutta ei rahoja, Isacson kertoi.
Hyvää ruotsalaisessa perusterveydenhuollossa Isacsonin mukaan on muun muassa moniammatillinen yhteistyö.
– Mutta terveyskeskuksiin tarvittaisiin ehdottomasti lisää lääkäreitä. Muilla ammattiryhmillä ei voi korvata lääkäreitä, hän totesi.
Tukea omalääkärimallille
Väitöskirjatutkija, yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Waltteri Tuompo kertoi alustavia tuloksia tutkimushankkeesta, jossa selvitetään, miten nykyisillä resursseilla voitaisiin parantaa hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa. Selvitys perustuu matemaattiseen mallinnukseen.
– Mallinnuksen perusteella paras hoidon jatkuvuus saavutetaan omalääkärimallilla, Tuompo totesi.
Omalääkärimallin avulla hoidon jatkuvuus paranee terveyskeskuksessa ilman, että työvoimaa tai vastaanottoaikoja lisätään. Järjestelyn seurauksena lääkäri pystyy samalla työajalla hoitamaan huomattavasti suuremman osan väestöstä. Aikaa ei kulu potilaaseen tutustumiseen tai esitietojen selvittämiseen.
Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen kertasi omalääkärimallin hyötyjä.
– Kun potilas tapaa uudestaan saman lääkärin, suhde syvenee ja luottamus kasvaa. Sairauksien diagnosointi varhentuu, sekundaaripreventio paranee, hoidon koordinaatio paranee, tiedonkulku paranee. Asiointi muuttuu tarkoituksenmukaisemmaksi.
– Perusterveydenhuollon tehtävänä ei ole hoitaa jonoja, eikä tiettyjä episodeja vaihtuvissa potilas-lääkärisuhteissa. Perustehtävä on hoitaa potilaita pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti, ja parhaiten se onnistuu, kun vastuussa ovat omalääkäri ja omahoitaja
