”Suomellako ei ole rahaa terveydenhuoltoon?”

Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja Janne Aaltonen ihmettelee, miksi Suomi ei halua laittaa lisää rahaa terveydenhuoltoon.

– Pandemia on opettanut, että hyvinvointi kulkee yhteiskunnassa kaiken muun edellä, hän sanoo.

Uusi isäntä, uusi aula. Janne Aaltonen aloitti Lääkäriliiton toiminnanjohtajana helmikuun puolessa välissä.

Tyhjyyttä yli kaksi vuotta. Lääkäriliiton tiloissa Helsingin Vallilassa on liikkunut pandemian aikana lähinnä rakennusmiehiä. Remontti on edennyt pitkin taloa, ja uusi aula alkaa olla valmis.

Joulukuun loppupuolella käytävillä saattoi törmätä uuteen hahmoon – maski kasvoillaan.

Päättely vie hetken – mutta osuu oikeaan. Uusi toiminnanjohtaja on aloittanut perehtymisensä.

Janne Aaltosen ennakkotyöt ovat nyt ohi. Hän astui uuteen tehtäväänsä helmikuun puolessa välissä. Edellinen työpaikka oli MedGroupissa liiketoimintajohtajana.

Vaikka väki on etätöissä, vitsi ehti lohjeta. Kumpi sopeutuu: Janne järjestöön – vai järjestö yksityisen puolen tapoihin?

Aaltonen heittäytyy taaksepäin ja nauraa kovaa. Istumme liiton kirjastossa hänen avokonttoripisteensä lähellä.

– Ymmärrän pointin, mutta erot ovat oikeasti paljon pienempiä kuin ihmiset kuvittelevat, Aaltonen sanoo.

– Olen ollut urallani järjestötehtävissä ja pitkään julkisessa terveydenhuollossa. Kokemus yksityisestä terveydenhuollosta ei tule työtäni leimaamaan.

Valtava muutos

Mihin suuntaan Aaltonen sitten Lääkäriliittoa vie?

Vastaus lähtee liikkeelle nopeasti. Liitto on saanut uuden strategian. Toiminnanjohtajan tehtävä on viedä sitä eteenpäin. Listalla ovat myös työehtosopimusneuvottelut ja hyvinvointialueiden aloitus.

Strategia painottaa erityisesti edunvalvontaa ja viestintää. Molempia koetellaan paraikaa kovaa, kun hyvinvointialueet aloittelevat toimintaansa.

– Muutos on suurimpia Lääkäriliiton historiassa. Meidän on oltava valppaina ja puuttuva heti, jos asiat ovat menossa huonoon suuntaan, Aaltonen sanoo.

- Terveydenhuolto on investointi. Paperikoneet tuottavat paperia. Me tuotamme hyvinvointia, Janne Aaltonen sanoo.

Konkreettinen esimerkki on johtavan lääkärin asema. Lain mukaan hän vastaa terveydenhuollosta, ja siksi pitää olla myös valta. Osa alueista on sitä kyseenalaistamassa.

– Liitto on ollut alueisiin aktiivisesti yhteydessä, ja tätä työtä jatkamme, Aaltonen kertoo.

Tavoitellaanko liikoja?

Laajemmassa kuvassa liitto on Aaltoselle terveyspalvelujärjestelmän edunvalvoja. Kun järjestelmä toimii, lääkäreiden työolot ovat kunnossa.

Hän on siksi huolissaan uudistusten nopeudesta.

– Olin Husissa, kun toiminta käynnistyi. Opin että suurissa muutoksissa pelkkä perusasioiden saattaminen kuntoon vie valtavasti aikaa. Palkat pitää saada juoksemaan, tietojärjestelmät kuntoon ja niin edelleen. Vasta kun ne ovat kunnossa, voidaan viitoittaa tekemistä.

– Nyt on suuri riski, että joillain alueilla johto tavoittelee liikoja, eivätkä työntekijät ehdi mukaan. Uhkana on kaaos, hän arvioi.

Asteittaista etenemistä Aaltonen korostaa liiton strategian toteuttamisessakin. Strategia on vuosille 2022–2024, mutta Aaltonen katsoo osin pidemmälle – ja siirtää keskustelun mieliaiheeseensa.

Investointi, ei kulu

Se on terveyspolitiikka.

Suomi on Aaltosen mukaan ajautunut tilaan, jossa hyvinvoiva puolisko väestöstä saa perusterveydenhuollon ilmaiseksi. Ei julkiselta puolelta – kuten pitäisi – vaan työterveydestä. Suurimmalle osalle muita ilmaisuus jää haaveeksi, koska lääkärille ei saa aikaa. Epätasa-arvo on huima.

Vuonna 1993 Aaltonen teki syventävien opintojen työn priorisoinnista. Aineisto oli Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä. Tulevalle lääkärille selvisi, että priorisointimalleissa hoidetaan kaikissa sairaimmat ensin. Jos haluttiin säästä, kohteeksi piti ottaa vähiten sairaat. Kymenlaaksossa 50 prosenttia potilaista olisi jäänyt kokonaan ilman hoitoa, jos olisi haluttu säästää kuluissa 10 prosenttia. Usko priorisointeihin katosi.

- Liiton juridinen osaaminen ja neuvonta on kuin vakuutus: harvoin sitä tarvitsee – mutta kun tarvitsee, tuki on korvaamatonta, Aaltonen sanoo.

Nykyään ajattelu tiivistyy yhteen kysymykseen.

– Suomellako ei muka ole rahaa laittaa terveydenhuoltoon?, hän kysyy osin jopa kiivaalla äänellä.

– Terveydenhuolto on investointi. Paperikoneet tuottavat paperia. Me tuotamme hyvinvointia. Jos kansalaiset oikeasti joutuvat valitsemaan – kuten pandemiassa on nähty – terveys ja hyvinvointi menevät muun rahankäytön edelle, hän sanoo.

Raha kohdistuu väärin

Vaikka sote-uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on perusterveydenhuollon korjaaminen, Aaltonen on skeptinen.

– Puolet perusterveydenhuollon käynneistä tehdään yksityisellä. Hyvinvointialueet eivät tähän vaikuta – pikemminkin lisäävät riskejä.

Miksi? Tavoitehan on selkeästi helpottaa pääsyä perusterveydenhuoltoon.

– Potilaalla on erikoissairaanhoidossa on subjektiivisia oikeuksia. Jos hoitosuositukset ilmoittavat hänen tarvitsevan lonkkaleikkauksen, se tehdään. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolella vastaavia oikeuksia ei ole. Raha ohjautuu siksi erikoissairaanhoitoon. Siellä ihmiset on pakko hoitaa.

Yhteisö syy kuulua liittoon

Lääkäriliiton jäsen Aaltonen ollut opiskeluajoista lähtien. Vuosina 2001–2004 hän oli valtuuskunnan jäsen. Tärkein syy on ollut yhteisö, kuuluminen lääkärien kollegioon.

Jäsenedut eivät ole olleet hänelle olennaisia, mutta toiminnanjohtajana hän nostaa esiin Lääkärilehden lisäksi lainopillisen tuen.

– Liiton juridinen osaaminen ja neuvonta on kuin vakuutus: harvoin sitä tarvitsee – mutta kun tarvitsee, tuki on korvaamatonta, hän sanoo.

Jäsenedut toki kuuluvat kehityslistalle. Täsmällisempiä ajatuksia niistä ei vielä ole.

– Jos näette eduissa puutteita tai kehittämisen paikkoja, olkaa yhteydessä, hän viestii jäsenille.

Some profession suurin uhka

Sosiaalinen media on Janne Aaltosen mukaan tämän hetken suurin uhka lääkäriprofession arvostukselle ja asemalle.

Somen negatiiviset piirteet ovat pandemiassa iskeneet lääkäreihin monella rintamalla. Asiantuntemus haastetaan avoimesti, fakta-argumentit ovat menettäneet merkitystään ja ilmoille on päässyt kaiken maailman pöytälaatikkoepidemiologeja.

Some-jankkaus ei hänen mukaansa ole vastaus uhkaan. Hän kehottaa lääkäreitä kuitenkin olemaan somessa – muuten sinne ei jää kuin huuhaa.

Haaveena on asiallisen somen nousu.

– Uskon sen oikeasti olevan mahdollista. Tuotaisiin vertaisarvioinnin tapaista kontrollia kommentteihin, ja mielipiteet perusteltaisiin kunnolla, hän sanoo.

Samalla asiantuntijan käsitettä pitäisi katsoa uudesta kulmasta.

– Jos asioita saa arvioida vain alan asiantuntija, hukataan paljon potentiaalia. Tärkeimpiä ovat oikeat argumentit ja kuuntelu. Esimerkiksi matemaatikoilla on ollut annettavaa pandemian leviämismalleihin, ja toisen alan lääkärillä voi olla tärkeitä näkemyksiä, Aaltonen sanoo.

Aaltosen oma kanava on avoin Facebook-profiili.

– En saa puristettua asioitani tviitin mittoihin. Se jäisi huuteluksi ilmaan. Käytän Facebook-päivityksiäni blogina, hän kertoo.

Lukuorientoitunut idealinko

Puutyöt, kulttuuri, fine dining, pyöräily, juoksu ja luistelu.

Näin Janne Aaltonen summaa harrastuksensa CV:ssään. Luistelu on pikaluistelua ja pyöräily pitkiä lenkkejä maantiellä puolitosissaan. Pandemian aikana hän on kävellyt töihin – ja tekee senkin tavoitteellisesti: 15 000 askelta pitää päivässä kertyä.

Itseään Aaltonen luonnehtii sanoilla lukuorientoitunut ja idealinko. Luku tarkoittaa numeroita, ei lukemista.

Johtamista Aaltosella ohjaa kolme periaatetta: luottamus, oikeudenmukaisuus ja toisten kunnioittaminen.

– Arvostan sitä, että ihmiset sanovat mielipiteensä ja kunnioittavat toisensa mielipiteitä. Oikeudenmukaisuus on ainoa oikea tapa elää ristiriitojen kanssa, Aaltonen sanoo.