Suomalaiset säteilevät vuosi vuodelta vähemmän
Ihmisissä on edelleen pieniä määriä Tshernobylin onnettomuuden laskeumasta peräisin olevaa radioaktiivista ainetta.
Säteilyturvakeskus (Stuk) mittaa Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella opiskelijoiden ja henkilökunnan radioaktiivisuutta tällä viikolla. Mittaukset ovat osa Stukin jo 1960-luvulla aloittamaa väestön radioaktiivisuuden mittausohjelmaa.
Helsingin yliopiston kampusalueelle parkkeeratussa Stukin kuorma-autossa on mittauslaitteisto, jonka avulla havaitaan ihmisissä olevat gammasäteilyä lähettävät aineet. Viidentoista minuutin mittauksessa selviää, kuinka paljon radioaktiivisuutta kehossa on ja mitä radioaktiiviset aineet ovat.
Jo ensimmäisen Kumpulan mittauspäivän tulosten perusteella havaittiin, että ihmisissä on edelleen pieniä määriä vuoden 1986 Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeumasta peräisin olevaa radioaktiivista cesium-137-isotooppia. Sitä ihmiset saavat elimistöönsä ruoan mukana. Cesiumin määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että niillä ei ole merkitystä ihmisten terveydelle tai hyvinvoinnille.
Suomalaisille kehossa oleva cesium-137 aiheuttaa vuodessa keskimäärin alle viiden mikrosievertin säteilyannoksen. Se on alle tuhannesosa suomalaisten vuodessa keskimäärin eri lähteistä saamasta säteilyn kokonaisannoksesta.
Kaikissa suomalaisissa on myös jonkin verran luonnosta peräisin olevia radioaktiivisia aineita, esimerkiksi kalium-40:tä, sekä hiukan kallioperästä peräisin olevaa uraania ja toriumia ja niiden hajoamistuotteita. Näiden aineiden aiheuttama säteilyannos on moninkertainen verrattuna keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttamaan annokseen. Terveyttä nekään eivät vaaranna.
Ensi vuonna mittauksia suunnitellaan tehtäväksi Helsingin lisäksi Tampereella ja Rovaniemellä.
