Suomalaiset eivät tunne läheistensä elinluovutustahtoa
Kansalaisten asenteista elinluovutukseen on tehty kyselytutkimus.
Valtaosa suomalaisista haluaa luovuttaa elimensä kuolemansa jälkeen. Läheisten kanssa ei kuitenkaan keskustella asiasta. Läheisensä elinluovutustahdon tuntee korkeintaan joka kolmas, selviää Munuais- ja maksaliiton teettämästä kyselytutkimuksesta.
Yli neljä viidestä aikuisesta (83 %) on valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen toisen ihmisen sairauden hoitoon. Valmiudessa olla elinluovuttaja ei ole eroja Suomen eri alueiden välillä, mutta 18–24-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat suhtautuvat elinluovutukseen hieman kielteisemmin kuin muut ikäluokat.
Elinluovutuksen kieltää kahdeksan prosenttia suomalaisista. Heistä reilu kolmasosa ajattelee, että omat elimet eivät kelpaa luovutettavaksi. Noin puoli prosenttia suomalaisista pelkää, että elimet annettaisiin jollekulle, joka ei ansaitse niitä tai ei luota suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.
Elinsiirto on joskus ainoa vaihtoehto pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, keuhko- tai suolistosairauden hoitoon. Suomalaisista 86 prosenttia ottaisi vastaan elinsiirron, jos sitä tarvitsisi. Pieni osa yli 65-vuotiaista suhtautuu siirtoelimen vastaanottamiseen muita varauksellisemmin.
Elinluovutustahtonsa on ilmaissut vain 38 prosenttia suomalaisista. Naiset ovat ilmaisseet tahtonsa miehiä useammin. OmaKannassa elinluovutustahtonsa on ilmaissut 64 prosenttia, ja paperiseen elinluovutuskorttiin luottaa edelleen 45 prosenttia tahtonsa ilmaisseista.
Puolet eli 49 prosenttia niistä, jotka ovat valmiita elinluovutukseen, arvelivat läheistensä tietävän heidän tahtonsa. Totuus on kuitenkin toinen: läheisensä tahdon tuntee vain 30 prosenttia suomalaisista.
Gallupin mukaan kansalaiset kaipaavat lisää tietoa elinluovutuksesta. Liian vähän julkista keskustelua aiheesta käydään 58 prosentin mielestä.
