Suomalainen koronarokote etenee kliiniseen lääketutkimukseen
Haussa on 50 vapaaehtoista, jotka saavat yhden annoksen nenään annosteltavaa rokotetta.
Suomessa kehitetyn koronarokotteen tutkimukset ovat edenneet ensimmäiseen faasiin, jossa rokotetta annetaan 50 vapaaehtoiselle.
Parhaillaan tutkimukseen haetaan osallistujia ripeällä aikataululla. Tutkimustyö on tarkoitus aloittaa ensi viikolla, jos ensimmäiset koehenkilöt on saatu rekrytoitua.
– Tutkimme tässä vaiheessa koronarokotteen turvallisuutta ja kykyä tuottaa immuunivastetta, kertoo johtava tutkija, korva-, nenä- ja kurkkutautien emeritusprofessori Heikki Löppönen .
Kyseessä on adenovirusvektoriin perustuva nenään annosteltava rokote, joka on suomalaisen Rokote Laboratories Finland Oy:n kehittämä ja valmistama.
Ensin tutkitaan immuunivastetta ja turvallisuutta
Tutkimuksessa verrataan toisiinsa rokotteen kahta eri annostasoa ja kahta eri antotapaa, nenätippoja ja nenäsumutetta.
– Ensimmäiset 20 osallistujaa saavat rokotetta laimennettuna versiona. Tutkimme heidän osaltaan systeemistä ja paikallista immuunivastetta ja mahdollisia sivuvaikutuksia. Jos kaikki menee hyvin, seuraavat 20 osallistujaa saavat rokotetta kymmenen kertaa vahvempana liuoksena, Löppönen kertoo.
Lisäksi tutkijat toivovat löytävänsä kymmenen vapaaehtoista, jotka eivät ole ottaneet lainkaan koronarokotetta.
– Jos tämä tutkimus osoittaa, että valmiste on turvallinen ja sillä saadaan aikaan immuunivaste, tehdään laajempia tutkimuksia, joissa selvitetään immuunivastetta ja rokotteen kliinistä tehoa isommassa joukossa koehenkilöitä.
Nenärokote voisi estää tartunnan
Tällä hetkellä käytössä olevat lihakseen annettavat koronarokotteet nostavat vasta-ainetasoa veressä ja ehkäisevät näin vakavaa sairastumista.
Nenään annettavan rokotteen ajatuksena on, että sillä saadaan vasta-ainepitoisuuksia koholle paitsi veressä, myös nenän ja nenänielun limakalvoilla.
– Nenän paikallinen immuunipuolustus estäisi taudin puhkeamista kohde-elimessä, eli nenässä ja nenänielussa. Ihmiset eivät myöskään levittäisi tautia, Löppönen kertoo rokotteen toivotuista hyödyistä.
Tutkimus tehdään Kuopiossa
Tutkimukseen otetaan 18–75-vuotiaita perusterveitä henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet koronaa viimeiseen yhdeksään kuukauteen tai saaneet koronarokotetta saman ajanjakson aikana.
Tutkimus kestää kuusi viikkoa, ja siihen sisältyy neljä käyntiä vastaanotolla Kuopion yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla.
Vastaanotoilla tehdään lääkärintarkastuksia, otetaan veri-, nenäerite- ja sylkinäytteitä, mitataan elintoimintoja ja kysellään mahdollisista sairauksista, oireista, lääkityksistä ja rokotuksista.
Lisäksi tutkimukseen kuuluu itse tehtävää lämmön mittaamista ja oireiden raportointia omalla älylaitteella.
