Sukusolujen lahjoittajista on valtava pula
Hedelmöityshoitojen jonot ovat pidentyneet merkittävästi.
Lahjasoluhoitojen jonot ovat pidentyneet julkisella puolella lahjoitettujen sukusolujen vähäisen määrän vuoksi. Hedelmöityshoitoklinikoilla on pulaa erityisesti siittiöistä, mutta myös munasolu- ja alkiolahjoittajia tarvitaan.
Lahjasoluperheille tietoa ja tukea tarjoavassa Helminauha-hankkeessa ollaan huolissaan lahjasoluilla lasta toivovien puolesta.
– Lahjasoluhoitoihin hakeutuvat ovat usein toivoneet lasta pitkään jo ennen hoitoihin lähtemistä. Julkisella puolella naisten ikäraja hoidoissa on 40 vuotta. Jonojen pidentyessä yhä useammilla ikä voi tulla hoidoissa vastaan, jolloin toive lapsesta jää haaveeksi, toteaa Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala tiedotteessa .
Sukusoluja voivat yleensä lahjoittaa 20–45-vuotiaat miehet ja 20–35-vuotiaat naiset, joiden suvussa ei ole vakavia periytyviä sairauksia. Lahjoittajia tarvitaan kaikista etnisistä ryhmistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 aloitettiin 14 400 hedelmöityshoitoa, joista 24,3 prosenttia tehtiin lahjoitetuilla sukusoluilla. Sukusolujen lahjoittajien määrä laski hieman vuonna 2022, jolloin uusia lahjoittajia oli 691. Vuonna 2021 määrä oli 756. Lahjasoluhoitoja tarvitsevien määrä on kuitenkin kasvussa.
THL:n mukaan vuonna 2021 syntyi 776 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta. Vuonna 2022 ja 2023 toteutettujen hoitojen avulla syntyneiden lasten määrää ei vielä tiedetä. Yhteensä Suomessa on syntynyt arviolta 15 000 lahjasoluista alkunsa saanutta lasta.
