Terveydenhuolto

Sukupuoli sulkee lääkäreiltä ovia Japanissa

Naisten asema alalla on vielä heikko, mutta muutosta on ilmassa. 

Tiiamari Pennanen
Adobe

Naisten osuus lääkäreistä on Japanissa kaikista alhaisin OECD-maista , noin 20 prosenttia. Opiskelijoissa on kuitenkin yhä enemmän naisia.

Merkittävä käännekohta tapahtui skandaalinkäryisesti vuonna 2018. Silloin tuli julkisuuteen, että useat yliopistot olivat vuosien ajan estäneet naisia pääsemästä opiskelemaan lääketiedettä manipuloimalla pääsykokeiden pisteitä miespuolisten hakijoiden hyväksi.  

Tätä oli tapahtunut ainakin vuodesta 2006 saakka, mahdollisesti pidempäänkin.

– Oli yleinen tapa, että tiedekunnat kaikessa hiljaisuudessa tiputtavat naishakijoita. Sittemmin tilanne on parantunut, kertovat Lääkäriliitossa elokuussa vierailleet japanilaisopiskelijat. 

Kun pääsykoevilppi saatiin kitkettyä, sukupuolijakauma alkoi tasaantua. Viime vuonna lääketieteen opintonsa aloittavista jo 40 prosenttia oli naisia.

Ura vaarassa katketa

Vaikka yliopiston ovet on saatu työnnettyä auki, työelämässä sukupuoli edelleen sulkee monia ovia.

Seitsemän naismedisiinaria Tokion yliopistosta tuli tutustumaan Suomeen, koska heitä kiinnosti kuulla naislääkärien asemasta ja uramahdollisuuksista. He opiskelevat Tokion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, joka on tarkoitettu vain naisille.

Nuoret medisiinarit olivat jo nyt huolissaan siitä, miten perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu.

– Jääkö ura polkemaan paikoilleen sitten, kun tulee lapsia kuvioihin. Täytyy olla ainakin vähän aikaa syrjässä työelämästä, koska se on fyysisesti ja henkisesti rankka paikka, he pohtivat tulkin välityksellä.

Japanissa vallitsevat perinteiset sukupuoliroolit, eli naisen vastuulla on kodin ja perheen hoitaminen. Tämä johtaa usein siihen, että ura katkeaa lasten saamiseen. 

Tiiamari Pennanen
Lääkäriliiton tutkija Anna Sirviö kertoi naislääkärien asemasta Suomessa japanilaisvierailijoille. Apuna toimi tulkki Joonas Kirsi.

– Keskustelussa nousi esiin, että Japanissa olisi kyllä hyvät perhevapaat, mutta niitä ei asenneilmaston vuoksi voi käyttää. Sijaisjärjestelyt eivät vaikuttaneet olevan kovin tunnettu ilmiö, kertoo vierailua isännöinyt Lääkäriliiton tutkija Anna Sirviö

Sirviö esitteli tapaamisessa myös Suomen lukuja naislääkärien raportoimasta seksuaalisesta häirinnästä, syrjinnästä ja väkivallasta työssä. 

– Japanilaisten mielestä luvut kuulostivat todella matalilta. He myös kertoivat, että sairaaloiden hierarkiassa mieslääkäri on ylimpänä.

Toiveikas ilmapiiri

Nykytilanteen haasteista huolimatta ilmapiiri tulevaisuuden suhteen oli toiveikas.

Japanissa tänä vuonna toteutettu työelämäuudistus puuttuu lääkärien todella pitkiin työaikoihin, mikä helpottaa naisten työskentelyä kentällä. 

Naismedisiinarien määrän selkeä kasvu tulee hiomaan pois alan miesvaltaisuutta. Se toivon mukaan tasaa puntteja myös työelämässä.

Vierailusta välittyi se, että opiskelijoilla on kova halu tehdä mielekästä uraa ja antaa panoksensa lääketieteeseen. Nähtäväksi jää, pystyykö japanilainen yhteiskunta mahdollistamaan sen.

Lue lisää: Lääkäreiden sukupuolijakauma vaihtelee maittain

Lue lisää: Lähes joka viides lääkäri on kohdannut työsyrjintää

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030