Sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan ennakointiin uusi menetelmä
STM on julkaissut raportin tutkimuksesta, jossa sote-ammattilaisten tarpeen ennakointi kytkettiin ensimmäistä kertaa palvelutarpeen kehitykseen.
Tutkimuksen laskelmat toteutettiin täydentämällä palvelutarpeen kehitystä arvioivan, THL:n hoitoilmoitusrekisteriaineistoon perustuvan SOME-mallin, ja työmarkkinoita ja kansantaloutta kuvaavan FINAGE-mallin tietokantoja työssäkäyntiä kuvaaviin tilastoihin.
Koulutuksen vaikutusta sote-ammattien työvoiman tarjontaan tarkasteltiin käyttämällä uraprofiileja, jotka kuvaavat sote-koulutuksen saaneiden siirtymiä eri ammatteihin, työttömäksi ja työvoiman ulkopuolelle. Yhdistämällä uraprofiilit arvioihin nykyisen työvoiman sekä tulevien tutkintojen ja maahanmuuton määristä saadaan ennuste tarjonnan kehityksestä.
Työvoiman tarpeen ja tarjonnan arviot yhdistämällä voidaan periaatteessa arvioida sote-ammattiryhmien koulutuksen muutostarvetta tulevaisuudessa.
Maahanmuutto suuressa roolissa
Laskelmissa on käytetty vuosien 2019 ja 2020 tietoja. Ne ovat viimeisimmät vuodet, joista kaikki malliin tarvittava tilastotieto on saatavilla. Kolme viime vuotta ovat olleet poikkeuksellisia muun muassa pandemian ja hyvinvointialueiden aloittamisen vuoksi.
Ennusteet viittaavat tutkijoiden mukaan siihen, että osassa sote-alojen ammateista tarjonta ja henkilöstötarve kohtaavat tulevaisuudessa suhteellisen hyvin. Tällaisia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat sekä ryhmä muut terveydenhuollon asiantuntijat.
Lääkäreistä sekä ammattiryhmään lähihoitajat ja muut terveydenhuollon ammatit kuuluvasta henkilöstöstä sen sijaan näyttäisi syntyvän vajetta.
Ennusteessa erityisesti lääkärien kohdalla hyvin suuri osa ennakoidusta työvoiman kasvusta tulee oletetusta maahanmuutosta. Tämä tarkoittaa raportin laatijoiden mukaan sitä, että jos maahanmuutto jää selvästi ennustettua vähäisemmäksi, lääkärityövoiman määrän kasvu tullee jäämään hyvin vaatimattomaksi ilman merkittävää koulutusmäärien nostamista nykyisestä.
