Siltasairaalan tuore Tilannekeskus joutui testiin
Eero Hirvensalo kiittää eri tahojen toimintaa Tapiolan siltaturman yhteydessä.
Kävelysillan romahtamisen aiheuttama suuronnettomuus Espoon Tapiolassa osui tilanteeseen, jossa uusi varautumiseen ja valmiuteen keskittyvä Husin Tilannekeskus oli aloittanut toimintansa Siltasairaalassa viikkoa aikaisemmin.
– Valitettava onnettomuus oli koeponnistus Tilannekeskuksen ja erityisesti Meilahden uuden sairaalakampuksen henkilöstön yhteistoiminnalle: oikea tapahtuma ja ennalta harjoiteltua toimintaa käytännössä. Saimme paljon oppia toimintamalleistamme. Niitä voidaan jatkossa vahvistaa ja muokata entistä paremmiksi, kertoo Husin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo.
Hirvensalo arvioi, että Tapiolan onnettomuuden hoito sujui ripeästi, vaikka onnettomuuspaikka oli ensihoidolle sijainniltaan melko haastava. Onneksi etäisyydet sairaaloihin olivat pienet.
– Potilaat hajautettiin neljään eri sairaalaan. Näin 24 potilasta ei muodostunut liian suureksi taakaksi yhdellekään niistä.
Uuteen lastensairaalaan ja Siltasairaalaan siirrettiin vaikeimmin loukkaantuneet potilaat. Lievemmin loukkaantuneita vietiin Jorviin ja Peijakseen.
– Ne, jotka tarvitsivat kiireellistä leikkausta, saatiin nopeasti leikkaushoitoon. Sairaaloiden valmius ottaa arkiaamuna tällainen määrä potilaita oli esimerkillisen hyvä, Hirvensalo kertoo.
– Husin sairaalakokonaisuudella tulee olla valmius laajentaa kapasiteettia myös päivystysaikaan. Se on otettava huomioon valmiussuunnittelussa ja resursoinnissa, hän sanoo.
Vielä reaaliaikaisempaa tietoa tavoitellaan
Yhdeksi onnistumisista Hirvensalo laskee, että sosiaali- ja kriisityö sekä potilastiedotuskeskus kytkettiin tiiviisti mukaan työskentelyyn, valmiussuunnitelman mukaisesti. Sosiaali- ja kriisityö sai reaaliaikaista tietoa onnettomuudesta. Tätä kautta saatiin reaaliaikaista tietoa tilanteesta loukkaantuneiden lasten vanhemmille ja kouluun.
Hirvensalo kiittää yhteistyön sujuvuutta myös poliisin kanssa.
– Kaikille viranomaisille yhteisen, oikean ja nopean tilannekuvan tuottaminen on ratkaisevan tärkeää.
Onnettomuus myös opetti. Jatkossa Husissa halutaan kehittää ensihoidon viiveetöntä kommunikointia sairaalan kanssa. Hirvensalo näkee, että ensihoidon ja sairaalan lääkinnän johdon välinen yhteys on edellytys sairaaloihin oikealle varautumiselle suuronnettomuustilanteissa.
– Jotta tilannekuva onnettomuuspaikalta olisi reaaliaikaisempi, tarvitaan koordinaatiopiste, joka välittää kentältä saadun tiedon sairaalalle. Tässä tapauksessa sen puuttumisesta ei ollut haittaa, mutta se olisi auttanut välittämään tilannekuvan ja toiminnan ohjeistuksen vielä nopeammin Husin eri sairaaloihin, Hirvensalo sanoo.
– Kaikki ymmärtävät, että kun onnettomuus tapahtuu, heti ei tiedetä kaikkea, mutta sairaalan toimintojen ja omaisten informoinnin kannalta on sitä parempi, mitä nopeammin tieto tulee meille, hän pohtii.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa yliopistosairaaloita muodostamaan alueellisia valmiuskeskuksia. Husissa toimii nyt Hus Valmiuskeskus ja sen osana Hus Tilannekeskus.
– Pyrimme siihen, että saisimme perustettua yhdessä hyvinvointialueiden kanssa Etelä-Suomen alueelle lain edellyttämän Etelä-Suomen valmiuskeskuksen. Hus Tilannekeskus voi toimia sille hyvänä tilannekuvaa ylläpitävänä toimijana, Hirvensalo sanoo.
Juttua on korjattu 17.5. klo 12.28 sen osalta, että valmiuskeskuksia velvoittaa perustamaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, ei valmiuslaki.
