Selvitys: Kotisairaala on kasvava palvelumuoto
Kustannustehokasta silloin, kun potilaan tila sallii etäseurannan ja hoitoon riittää 2–3 käyntiä päivässä.
Kotisairaala nähdään tulevaisuudessa kasvavana ja jopa ensisijaisena palvelumuotona, ilmenee valtioneuvoston teettämästä selvityksestä .
Tavoitteena oli luoda ajantasainen kuva kotisairaalan nykytilasta, vaikuttavuudesta ja mittaamisesta kotisairaalatoiminnan ja lainsäädännön kehitys- ja muutostarpeiden tunnistamiseksi. Hankkeen toteuttivat Oulun yliopisto ja Nordic Healthcare Group.
Mahdollisuuksia kotisairaalatoiminnan kehittämiseen pidetään hyvinä. Hyvinvointialueiden mukaan kotisairaalatoiminnan tulisi olla uusi etulinjan palvelu potilaille, jotka on terveydentilansa vuoksi rajattu erikoissairaanhoidon ulkopuolelle.
Kotisairaala on kustannustehokas vaihtoehto tilanteissa, joissa potilaan tila sallii etäseurannan ja hoitoon riittää 2–3 käyntiä päivässä. Kotisairaala voi olla kustannuksiltaan vuodeosastohoitoa edullisempi vaihtoehto, mikäli käyntitiheyttä voidaan vähentää hoitojakson edetessä.
Väestökattavuus yli 90 prosenttia
Kotisairaalapalvelujen saatavuus on lisääntynyt, ja niiden väestökattavuus on 92 prosenttia.
Toiminnan kehittämistä ja vaikutusten arviointia haastaa yhdenmukaisen määritelmän, tilastoinnin, hinnoittelun ja mittareiden puute. Hyvinvointialueilla on useita toiminta- ja palvelumalleja, koska toimintaa on kehitetty alueellisten tarpeiden mukaan.
– Yhteen toimiva palvelujärjestelmä edellyttää myös sitä, että hyvinvointialueet laativat alueidensa sisäiset ja alueiden väliset palvelukuvaukset ja määrittelevät eri toimijoiden roolit, kommentoi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Jormanainen sosiaali- ja terveysministeriöstä tiedotteessa .
Kotisairaala on myös luontainen ympäristö kokeilla uusia digitaalisia ratkaisuja ja palveluja. Digitaaliset palvelut korvaavat kuitenkin vain osan fyysistä käynneistä.
