Terveydenhuolto 15.6.2023 15.13

Sairauspoissaolot lisääntyivät ja pitkittyivät kunta-alalla

Sairauspoissaolojen kustannukset kasvoivat kunta-alalla lähes 200 miljoonalla viime vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan kustannukset olivat jopa 1,3 miljardia euroa.

Hanna Kauppinen

Kunta-alan henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät viime vuonna keskimäärin kahdella päivällä edellisvuoteen verrattuna, kertoo Keva tiedotteessaan. Sairauspoissaoloja kertyi yhä useammalle työntekijälle kaikilla ammattialoilla ja kaikissa ikäryhmissä.

Poissaolopäiviä sairauden vuoksi oli viime vuonna keskimäärin 16,5, kun vuonna 2021 päiviä kertyi 14,7. Sairauspoissaolot myös pitkittyivät. 8–29 päivän poissaolokertymiä oli vuonna 2022 jo reilu kolmannes, kun edeltävinä vuosina 2019–2021 niitä oli neljännes kaikista sairauspoissaoloista.

Myös yli 30 päivän poissaolokertymät lisääntyivät hieman ja ovat nyt noin 14 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Pitkien poissaolojen määrä on ollut nuorilla kasvussa vuodesta 2019 lähtien.

Tilastot perustuvat noin 245 000 kunta-alan eläkevakuutetun sairauspoissaolotietoihin. Tiedot on koottu 60 kuntaorganisaatiosta, jotka ovat tallentaneet henkilöstönsä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen alku- ja päättymispäivät Kevan Avaintiedot-palveluun vuosina 2019–2022.

Nuorten sairauspoissaoloissa samat trendit

Alle 30-vuotiaiden sairauspoissaoloissa on ollut tasaista kasvua vuodesta 2019. Viime vuonna nuorten sairauspoissaolot lisääntyivät lähes kahdella päivällä; poissaolopäiviä oli nuorilla keskimäärin 14.

Poissaolot ovat myös pitkittyneet nuorilla. Alle 30-vuotiaille kertyi viime vuonna selkeästi enemmän 8–29 päivän sairauspoissaoloja (37 prosenttia) kuin edellisvuonna (28 prosenttia). Yli 30 päivän poissaolojen osuus oli 13 prosenttia.

Varhaiskasvatuksessa ja terveysalalla eniten poissaoloja

Ammattialojen väliset erot sairauspoissaoloissa säilyivät edellisvuosien tapaan. Sairauspoissaolopäiviä kertyi eniten varhaiskasvatuksessa, keskimäärin 21 päivää. Terveysalalla poissaolopäiviä oli keskimäärin 19,1.

Lue myös

Molemmilla aloilla yleistyivät vuoden aikana keskipitkät poissaolot, joiden osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksikköä. Varhaiskasvatuksen työntekijöistä 45 prosentille ja terveysalan työntekijöistä 36 prosentille kertyi poissaolopäiviä sairauden takia 8–29 päivää.

Ammattialoista vähiten sairauspoissaoloja oli hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen tehtävissä työskentelevillä, keskimäärin 9,8 päivää.

Työkyvyttömyys maksoi kunta-alalle noin 1,3 miljardia euroa

Keva arvioi, että vuonna 2022 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alalla työnantajille noin 1,3 miljardin euron kustannukset, joista sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 69 prosenttia. Työkyvyttömyyden kustannukset kasvoivat lähes 200 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.

Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu yli 30 päivän poissaoloista, vaikka niillä on vain noin 10 prosenttia henkilöstöstä.

Koronasairaudet ja kuormittuminen poissaolojen taustalla

Tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo Kevan tiedotteessa, että henkilöstöasioista vastaavien mukaan sairauspoissaolojen kasvu johtui vuonna 2022 pitkälti koronasairauksista ja hengitystieinfektioista.

– Henkilöstöä ovat kuormittaneet myös erilaiset muutostilanteet, niin yksityiselämään kuin organisaatioihin liittyvät. Henkilöstövajeen, saatavuuden ja vaihtuvuuden nähdään kuormittavan paitsi työyhteisöjä myös yksilöitä, Pekkarinen listaa.

Hänen mukaansa pitkien poissaolojen taustalla voi olla esimerkiksi leikkaushoitoon pääsyn vaikeutta ja hoitojen viivästymistä psyykkisten palveluiden osalta. Osatyökykyisten uudelleensijoittaminen korona-aikana oli myös hankalaa. Korvaavaa työtä tai työtehtävien ja -ajan muokkausta hyödynnetään liian harvoin, jolloin pitkittyneitä poissaoloja syntyy.

– Yleinen huomio oli, että sairauspoissaoloissa kyse voi pohjimmiltaan olla työuraan liittyvistä haasteista, joista muodostuu pitkittyessään työkyvyn haaste, Pekkarinen sanoo.

Useiden työnantajien havainto kuluvan vuoden perusteella kuitenkin on, että sairauspoissaolojen määrät ovat laskusuunnassa, vaikka koronapandemiaa edeltävälle tasolle ei vielä ylletäkään.