Sairauspäivät lisääntyivät hoitoalalla koronavuosina

Lääkäreiden sairastaminen puolestaan on pysynyt melko samana.

Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot lisääntyivät koronavuosina useissa hoitoalan ammattiryhmissä, tiedottaa Työterveyslaitos . Kunta10-tutkimuksessa sairauspäivien kärjessä olivat viime vuonna hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä. Eniten sairastivat lähihoitajat ja hoitajat: keskimäärin 26,6 sairauspoissaolopäivää vuodessa.

Viidenneksi eniten sairastivat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat: 20,6 päivää. Vuonna 2020 määrä oli 21,74. He ovat olleet tilaston kärkipäässä myös ennen koronaa.

Lääkäreiden sairauspoissaolojen määrässä koronavuodet eivät juuri näy. Lääkärit olivat sairaana viime vuonna 9,7 päivää ja 9,4 vuonna 2020. Vertailun vuoksi vuonna 2019 määrä oli 9,3 ja vuonna 2018 9,9.

Vuosina 2020–2021 kasvoi niiden työntekijöiden osuus, jotka eivät olleet sairaana yhtään päivää. Tähän lienee syynä etätyön lisääntyminen, joka on mahdollistanut työskentelyn kotona puolikuntoisena tai lieväoireisena, arvelee vanhempi tutkija  Jenni Ervasti tiedotteessa.

Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla (poissa keskimäärin 5–7 päivää).

Huoli nuorista työntekijöistä

Nuorten, alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot lisääntyivät. Heillä on nyt jo enemmän sairauspäiviä kuin yli 50-vuotiailla. Viime vuonna nuoret olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa oman sairauden takia.

– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorista työntekijöistä. On kuitenkin vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Nuoret työntekijät työskentelevät usein lähityössä ja ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon ja joissa myös esimerkiksi korona-altistus on todennäköisempää, sanoo Ervasti.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu kuntatyöntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000.