Sairaalaverkkoselvitys on vasta alku, lopputulos jää nähtäväksi
Kainuussa käsketään laittamaan jäitä hattuun, Kanta-Hämeessä perätään muitakin numeroita kuin raportin sivunumeroita.
Torstaina julkaistu sairaalaverkkoselvitys sai aikaan sen, mitä odotettiinkin, eli kiihkeän keskustelun. Lääkärilehti kysyi kommentit kolmelta hyvinvointialuejohtajalta.
– Jäitä hattuun. Selvitetään asiaa tarkasti ja katsotaan monesta näkökulmasta, kommentoi Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg sairaalaverkkoselvityksestä noussutta kohua.
– Tämä selvitys on vasta lähtökohta, ei lopputulos. Tämän pohjalta lähdetään tekemään säädösvalmistelua, jossa on monia vaiheita.
Lindbergin mukaan selvityksestä puuttuu vielä monia tärkeitä näkökulmia, kuten vaikutusarvioinnit ja välimatkojen näkökulma. Hän ei usko, että lopullinen sairaalaverkko tai erityisesti sairaaloiden työnjako olisi aivan nyt esitetyn mukainen.
– On positiivista, että työryhmä rohkeasti sanoo, että tässä on lähtökohta näistä näkökulmista. Nyt alkaa asiantuntijakäsittely ja poliittinen käsittely. Sen aikana lopullinen malli selviää.
Mitä akuuttisairaala sisältäisi?
Lindbergin mukaan Kainuu haluaa olla aktiivisesti mukana jatkotyöskentelyssä. Sairaalaverkkoselvityksen ehdotukset eivät vaikuta Kainuuseen ennen vuotta 2028, joten valmistautumisaikaa on.
Kainuun keskussairaalan paikalle on selvityksessä piirretty akuuttisairaala vuosina 2028–2030 muotoutuvassa kansallisessa sairaalaverkossa.
– Haluamme olla mukana erityisesti akuuttisairaalan sisältömäärittelyssä.
Selvityksessä ehdotetut toisen vaiheen muutokset tehtäisiin vuodesta 2028–2030 alkaen. Niiden myötä synnytystoiminta loppuisi Kainuussa. Lindberg huomauttaa, että tähän tulee vaikuttamaan myös se, ettei Suomessa ole loputtomasti sairaalakapasiteettia.
– Kainuussa on vuosittain 700–800 synnytystä, eikä se ole mikään vähäinen määrä. Jos Kainuussa ei ylläpidetä synnytyksiä ja sen edellyttämiä erikoisalavalmiuksia, niin jossainhan sen kapasiteetin pitää olla. Se on niin iso kysymys, ettei sitä ihan karttaharjoituksena näillä välimatkoilla voida tehdä, Lindberg sanoo.
Numeroita perusasioista kaivataan
Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen oli mukana selvityksen ohjausryhmässä ja yksi neljästä jäsenestä, jotka jättivät eriävän mielipiteen. Muita olivat Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen , Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi .
– Ryhmässä oli hyvin asiantuntevia jäseniä, ja se on varmasti tehnyt oikein mainion pohdinnan tästä aiheesta. Minusta raporttia ei kuitenkaan pitäisi laskea säädösvalmisteluvaiheeseen, ennen kuin selvitettäisiin numeroiden varassa edes perusasioita, että toimilla oikeasti olisi toivottuja vaikutuksia, Naukkarinen sanoo.
Hän tarkoittaa nimenomaan selvityksen toista vaihetta, jossa vuodesta 2028 alkaen vähennettäisiin keskussairaaloiden määrää.
– Jos ruvetaan puhumaan siitä, montako keskussairaalaa tarvitaan, niin raportissa pitäisi olla käytettynä muutakin numeroaineistoa kuin raportin sivunumerot, hän kärjistää.
Säästikö edellinen keskittäminen?
Naukkarista vaivaa eniten, ettei edellisenkään keskittämisasetuksen tuomia säästöjä ole vielä arvioitu.
– Jos katsotaan erikoissairaanhoidon kustannuksia, niin joku voisi arvioida, ettei se ehkä ole säästänyt, mutta muita vaikutuksia sillä kyllä oli.
Hän on huolissaan myös siitä, mitä vaikutuksia tällä on sairaaloiden henkilökunnan ajatuksiin.
– Minusta tällaista epätietoisuutta ei pitäisi aiheuttaa tässä vaiheessa, kun on valtava uudistus käynnissä. Tässä aiheutetaan yksi muutostekijä lisää, ilman että on edes katsottu periaatteita siitä, saadaanko tällä jotain aikaan.
Yksityiskohtien yli
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma toivoo, että selvityksen tuloksia osattaisiin julkisessa keskustelussa katsoa yksityiskohtien yli.
– Pitää olla rohkeutta käydä keskustelua ja varautua tulevaisuuteen vastuullisesti. Emme selviä tulevaisuuden haasteista tekemättä mitään, hän sanoo.
Selvityksen ohjausryhmän varapuheenjohtajana toiminut Luoma kertoo olevansa pääsääntöisesti tyytyväinen raportin johtopäätöksiin.
– Osaajien riittävyyden ja julkisen talouden näkökulmasta nykyinen palvelurakenne ei ole kestävä. Työryhmän raportti toimii hyvänä lähtölaukauksena ministeriön jatkotyöskentelylle ja lainvalmistelulle.
– Työ jatkuu ja tarkentuu ministeriössä. Se voi tuoda vielä lisänäkökulmaa ja muutoksia.
Jos selvityksen ehdotukset toteutettaisiin sellaisenaan, se merkitsisi Pohteen alueella jo ensimmäisessä vaiheessa Raahen perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen lakkaamista. Oulaskankaan sairaalan kirurginen toiminta muuttuisi kevyemmäksi ja päiväkirurgiseksi nykyisestä raskaammasta osastohoitoa vaativasta kirurgiasta.
Kuusamon ympärivuorokautisen päivystyksen osalta taas luovuttaisiin poikkeuslupamenettelystä ja toiminta vakinaistettaisiin.
Jos Lapissa lakkautettaisiin toinen synnytyssairaaloista, kuten selvitys ehdottaa, se toisi lisää synnyttäjiä Oysiin.
Vuodesta 2028 alkaen muutoksia olisi mahdollisesti luvassa muihinkin lähialueen keskussairaaloihin, ja myös niillä olisi heijastusvaikutuksia Oysin toimintaan.
