Sairaalatyön kuormittavuus näkyy seuraavalla viikolla
Etlan ja TTL:n analyysista tukea vuorosuunnitteluun.
Etla ja Työterveyslaitos analysoivat sairaalatyön kuormittavuuteen liittyviä tekijöitä. Tutkimusta varten koottiin sairanhoitajien työaika- ja hoitotietoja vuosilta 2013–2019. Mukana oli yli 31 sairaalaosastoa, joista oli yli 1000 päivähavaintoa ja yli 10 työntekijää.
Kuormittavan työn ja lyhyiden sairauspoissaolojen riskin välillä on yhteys, tutkijat kertoivat tiistaina webinaarissa. Riski kasvoi korkean työkuorman vaikutuksesta jo seuraavalle viikolle. Työkuorman tuplaantuminen kasvatti sairauspoissaoloriskiä suhteellisesti noin 18 prosenttia.
Työkuorman kasvua ei näkynyt systemaattisesti yötyön, työvuorojen tai lyhyiden vuorovälien lisääntymisenä kolmen viikon suunnittelujaksoissa. Merkittävä osa työkuorman vaihtelusta tapahtui kuitenkin työpäivien välillä.
Pitkien sairauspoissaolojen riski lisääntyi vanhemmilla työntekjöillä, mikäli heillä oli iltavuoroja, alle 11 tunnin vuorovälejä, viisi tai useampia yövuoroja peräkkäin tai pitkiä työaikoja.
Tutkimuksessa havaittu työkuorman vaihtelu linkittyi selkeimmin yllättäviin muutoksiin työntekijöiden määrässä.
Poissaolojen riski oli pienempi riittävän pitkillä, vähintään 11 tunnin vuoroväleillä ja aamuvuoroissa.
Työaikojen epäsäännöllisyys ja vuorojen pituuden vaihtelu, kuten lisätyövuorot, lisäsivät työkuormaa ja samalla lyhyiden sairauspoissaolojen riskiä.
Tutkimuksen perusteella työvuorosuunnittelussa kannattaakin välttää yksittäisiä vapaapäiviä ja työaikojen epäsäännöllisyyttä sairauspoissaolojen riskin pienentämiseksi. Tulos suositellaan huomioitavaksi, kun seuraavan kerran päivitetään suosituksia vuorotyön työaikojen suunnittelussa.
Varahenkilöstö ja riittävä resurssit ovat merkittävässä asemassa työkuorman hallinnassa. Vaikka analyysi on tehty sairaanhoitajien tiedoista, ovat tulokset sovellettavissa myös lääkärien työvuorosuunnitteluun.
