Sähkötapaturmat ovat vähentyneet
Kuolemia sattuu usein, kun nuoret kiipeävät junan katolle.
Sähköiskun aiheuttamat vammat ja kuolemat ovat merkittävästi vähentyneet, koska turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusvaatimukset ovat kohentuneet.
Husin tehohoidossa hoidetaan vuosittain noin 1–5 sähkövammapotilasta. Vakavat vammat liittyvät yleensä suurjännitetapaturmiin ja vaativat useimmiten tehohoitoa.
– Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 2–3 sähkökuolemaa, joista merkittävä osa sattuu nuoren henkilön kiivettyä junan katolle. Nuorten kuolemat suurjännitejohtimen valokaaresta ovat erityisen surullisia, koska ne olisivat olleet vaaran tiedostamisen avulla vältettävissä, kertoo ylilääkäri Janne Alakare Husin Akuutista tiedotteessa.
Verkkovirran aiheuttamat kotitapaturmat ovat hengenvaarallisia sähköaltistuksen hetkellä, mutta vakavat vammat ovat harvinaisia. Kyse on tyypillisesti käden kontaktista verkkovirtaan, josta selvitään usein ilman lääkärikäyntiä.
Uuden ohjeistuksen mukaan oireeton potilas, joka on selviytynyt verkkovirran aiheuttamasta sähkötapaturmasta ilman ihon palovammoja ja jonka sydänfilmi on normaali, voidaan kotiuttaa ilman seurantaa tai laboratoriotutkimuksia.
– Olemme todenneet, ettei vammoitta pienjännitetapaturmasta selviytyneen potilaan pitämiselle monitoriseurannassa ole lääketieteellistä perustetta. Potilaita on aiemmin usein seurattu viiveellä tulevien ongelmien varalta. Kansainvälisen aineiston perusteella tälle ei ole kuitenkaan aihetta, vaan verkkovirran tai sitä matalamman jännitteen kohdalla mahdolliset vammat on arvioitavissa heti tapahtuneen jälkeen. Päivitetty käytäntö tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja on potilaiden edun mukainen, sanoo Alakare.
Sähkötapaturman vuoksi hoitoon hakeutuu suhteellisen vähän potilaita. Vuosina 2021 ja 2022 sähköisku kirjattiin Husin päivystyksissä päädiagnoosiksi yhteensä 450 potilaalle. Päivystyksestä jatkohoitoon siirtyi vain 1,3 prosenttia potilaista.
