”Säästöjä vaaditaan liian nopeasti”
Jos emme saa lisärahoitusta, emme voi täyttää velvoitteitamme, sanoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö.
Hyvinvointialueilta kuuluu jatkuvasti ikäviä uutisia. Rahat eivät riitä. Tämä tarkoittaa muun muassa toimipisteiden karsimisia, palvelujen lakkauttamisia ja yt-neuvotteluja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Vaken budjetti on tänä vuonna noin sata miljoonaa euroa miinuksella. Tällä vuosikymmenellä sopeutustarve on 300 miljoonaa euroa.
Alue ei ole kuitenkaan laatinut leikkauslistoja, vaan aikoo sopeuttaa toimintaansa asteittain usean vuoden aikana. Suunnitelmien mukaan Vaken talous on tasapainossa vuosiin 2027–2028 mennessä.
– Vake pyrkii pitämään toimintansa turvallisena ja uskoa tulevaisuuteen luovana. Sen takia olemme suunnitelleet sopeutustoimet tälle vuosikymmenelle. Saamme tilanteen hallintaan muutamassa vuodessa, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö vakuuttaa.
Uudistusohjelma vuoteen 2030
Vake on laatinut uudistusohjelman vuoteen 2030. Sen tavoitteena on uudistaa palvelurakenteita ja toimintamalleja siten, että hyvinvointialue turvaa asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut ja huolehtii kestävästä taloudesta.
– Ohjelman avulla pyritään madaltamaan kustannusten kasvukäyrää ja parantamaan tuottavuutta vuosittain kahdella prosentilla, Aronkytö kertoo.
Lähes satasivuinen uudistusohjelma sisältää paljon yksityiskohtia.
Henkilöstön määrää ei kasvateta kahteen seuraavaan vuoteen. Erityisesti hallinnon rekrytointeja jarrutetaan.
Tuotantotavat analysoidaan. Ostopalveluja tarkastellaan tiukasti. Mahdollisimman paljon pyritään tekemään itse.
Palvelurakennetta pyritään keventämään. Digitaalisia palveluja kehitetään. Tavoitteena on myös vahvistaa kotiin vietäviä ja kotona asumista tukevia palveluja.
Palvelujen saatavuuteen ja hoidon jatkuvuuteen panostetaan. Käyttöön otetaan omatiimit, jotka vastaavat sekä kiireellisestä että kiireettömästä hoidosta kaikilla terveysasemilla.
Työhyvinvointiin satsataan, jotta Vake säilyy työntekijöille vetovoimaisena työnantajana.
Lisärahoitusta haetaan
Uudistusohjelman mukaisilla toimilla saadaan aikaan säästöjä, mutta ne eivät yksin riitä.
Vake hakee valtiolta rahoituslain mukaista lisärahoitusta riittävien peruspalveluiden turvaamiseen 74 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 74 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan 14. toukokuuta.
Hyvinvointialueilla on oikeus saada lisärahoitusta valtiolta, jos sillä ei ole tarpeeksi rahaa riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Lisärahoitukseen liittyy tiukkoja ehtoja.
Aronkytö uskoo, että Vake täyttää nuo ehdot.
– Vake on erityinen alue: väestö on Suomen monikulttuurisin ja kasvaa vauhdilla. Uudenmaan erillisratkaisu aiheuttaa sen, että säästöt tehdään peruspalveluista. Alue on joutunut ottamaan syömävelkaa, jotta on voinut järjestää kaikki lakisääteiset palvelut. Jos emme saa lisärahoitusta, emme voi täyttää velvoitteitamme.
Vake on tehnyt hakemuksen tueksi Aalto-yliopiston kanssa selvityksen. Sen mukaan alueiden rahoitusmalli ei kohtele Vakea oikeudenmukaisesti, vaan alueen erityispiirteiden takia rahoitusta jää vuosittain puuttumaan 60–85 miljoonaa. Oikeudenmukaisempi rahanjako hyvinvointialueiden välillä mahdollistaisi yhdenvertaiset peruspalvelut kaikille.
Aikajänne on liian lyhyt
Aronkytö kertoo, että muiden hyvinvointialueiden leikkauksista on tuskaista lukea.
– Sote-uudistus tehtiin liian myöhään. Nyt hyvinvointialueilta vaaditaan erittäin nopeita ja kovia sopeutustoimia.
– Aikajänne on liian lyhyt. Sote-uudistus vie vielä vuosia, hän sanoo.
Ennusteiden mukaan näyttää siltä, että lähes kaikilla hyvinvointialueilla on edessä valtiovarainministeriön arviointimenettely. Siinä arvioidaan alueen edellytykset selvitä perustuslain määrittelemistä tehtävistään.
– Ei ole mahdollista, että niin moni alue ajautuu arviointimenettelyyn. Alijäämien kattamiseen on pakko antaa lisäaikaa.
Mikä ihmeen arviointimenettely?
Hyvinvointialueen on laadittava kullekin kalenterivuodelle talousarvio, jonka aluevaltuusto hyväksyy edellisen vuoden loppuun mennessä. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.
Talousarvio sisältää hyvinvointialueen tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot, ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.
Hyvinvointialueen taloussuunnitelma on laadittava niin, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Käytännössä yksittäinen taloussuunnitelman vuosi voi olla alijäämäinen, kunhan kolmen vuoden ajanjakson muina vuosina kertyy vähintään sama määrä ylijäämää.
Jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn. Siinä valtio ja hyvinvointialue arvioivat alueen edellytyksiä selvitä tehtävistään.
Lähde: vm.fi/talousarvio-ja-suunnitelma
