Rokotuskattavuudessa laskua
MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen osalta jo yksitoista hyvinvointialuetta jää alle 95 prosentin kattavuuden.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tilaston mukaan vain noin 91 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen (MPR) toisen annoksen. Rokote annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa kuusivuotiaille.
Kaksi MPR-rokoteannosta saaneita tulisi olla yli 95 prosenttia väestöstä, jotta tuhkarokon tartuntaketjut katkeaisivat ja syntyisi laumasuoja tautia vastaan.
Tuhkarokko on koko kehon tulehdustila eli yleisinfektio, jolla on vaikeita jälkitauteja. Se voi olla vakava sairaus iästä riippumatta kenelle tahansa, jolla ei ole sairastetun taudin tai rokotusten antamaa suojaa.
– Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu. Jopa yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio tiedotteessa .
Rokotuskattavuus on MPR-rokotteen toisen annoksen osalta valtakunnallisesti hieman matalampi jo toisena vuonna peräkkäin, ja usealla hyvinvointialueella kattavuus on jopa jyrkässä laskussa. Kattavuuden laskun syitä ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä.
Sama kehitys näkyy myös kansainvälisesti. Missään maassa ei olla päästy tuhkarokkorokotusten osalta koronapandemiaa edeltäviin kattavuuslukemiin ja epidemiat ovat lisääntyneet myös korkean tulotason maissa.
– Maailman tuhkarokkotilanteen vuoksi MPR-rokotusten kattavuutta on saatava nostettua Suomessa. Vain siten voimme vähentää epidemiariskiä, Kontio sanoo.
Eroja hyvinvointialueiden välillä
Lapsille vuoden iässä annettavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen osalta jo yksitoista hyvinvointialuetta jää alle 95 prosentin kattavuuden. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella rokotuskattavuus on sen osalta laskenut jyrkimmin.
MPR-rokotteen toisen annoksen osalta yli 95 prosentin kattavuuteen pääsee vain kaksi hyvinvointialuetta, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo.
Erityisen huolestuttava tilanne on rekisteritietojen mukaan Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella MPR-rokotteen toisen annoksen kattavuus on vuonna 2017 syntyneillä 81 prosenttia, kun se 2013 syntyneillä oli vielä lähes 95 prosenttia.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia. Ne annetaan lapsille neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai omalla terveysasemalla.
MPR-rokotteen toista annosta lukuun ottamatta muiden kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien lasten rokotusten kattavuudet ovat hyvällä tasolla. THL:n tuoreessa tilastossa kattavuuksia tarkasteltiin vuosina 2017 ja 2022 syntyneiden lasten osalta.
Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan potilastietojärjestelmistä.
