Suomi on toistaiseksi selvinnyt verrattain hyvin pandemiassa, mutta seurausten korjaaminen vie vuosia.

Koronaviruksen epidemia-aaltoihin on syytä varautua myös vuosina 2022–23, ennakoi tuore kokoava raportti , joka on laadittu koronakriisissä keskeisesti toimineiden ministeriöiden yhteistyönä.

Pidemmällä aikavälillä on varauduttava siihen, että virus on jäänyt keskuuteemme. Raportti ennustaa viruksen asettuvan kausivaihteluun ja aiheuttavan lievempää tautimuotoa, jonka hoitamiseen ja asianmukaiseen torjumiseen on syytä varautua. Tämän uskotaan edellyttävän ainakin riskiryhmien täydennysrokottamista.

Raportissa todetaan Suomen selvinneen koronapandemiasta tähän asti monia muita Euroopan maita pienemmillä tartunta- ja kuolleisuusluvuilla, vaikka rajoitustoimet ovat olleet verrattain lieviä. Silti seurausten korjaaminen vie vuosia.

Soten palveluvelkaa riittää vuosiksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelkaa on raportin mukaan koronapandemian aikana kertynyt vuosiksi eteenpäin. Etenkin mielenterveyden hoitoon on syntynyt merkittäviä jonoja ja hoitosuhteita on katkennut. Palvelujärjestelmän henkilöstö on kuormittunut, ja kriisi on voimistanut työvoimapulaa. Hyvinvoinnin eriarvoisuus on voimistunut. Tukea tarvitsevien tilanteet ovat vaikeutuneet, ja heitä on tullut lisää.

Korona-aikana kehitettyjä, hyväksi havaittuja digitaalisia palveluita on järkevää hyödyntää palveluvelan purkamisessa.

Kansallinen dialogi tarpeen

Raportin mukaan Suomen talous ei kuitenkaan ole saanut kriisistä sellaista iskua, josta se ei toipuisi melko hyvin. Työllisyys on kehittynyt suotuisasti, mutta valtio on velkaantunut.

Raportin laatinut työryhmä ehdottaa, että kriisin akuutin vaiheen jälkeen järjestetään kansallinen dialogi keräämään kokemuksia ja luomaan yhteistä ymmärrystä kriisistä ja sen vaikutuksista ihmisten elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hallitusohjelmatasolla on kiinnitettävä huomiota informaatiovaikuttamiseen ja kansalaisten suojeluun mis- ja disinformaatiolta. COVID-19-kriisissä luottamuksella on todettu olevan yhteys muun muassa rokotuskattavuuteen.