Ulkomailla annetun palvelun on kuuluttava terveydenhuollon palveluvalikoimaan myös Suomessa.

Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia muutetaan, tiedottaa sosiaali- ja terveysministeriö. Keskeisin muutos liittyy potilasdirektiivin mukaisen korvausmallin uusimiseen.

Aiemmin potilas on voinut saada sairausvakuutuslain mukaisen Kela-korvauksen hoito-, lääke- ja matkakustannuksista, kun hän on hakenut potilasdirektiivin sääntöjen nojalla kiireettömään hoitoon EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin.

Jatkossa kustannukset korvataan enintään siihen määrään saakka, mitä vastaava palvelu olisi maksanut julkisessa terveydenhuollossa. Korvaus ei kuitenkaan voi ylittää terveyspalvelusta todellisuudessa maksettua kustannusta.

Palvelun on kuuluttava terveydenhuollon palveluvalikoimaan Suomessa ja se olisi tullut antaa vastaavassa tilanteessa Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Korvausta haetaan Kansaneläkelaitokselta.

Kelalta voi pyytää selvitystä etukäteen

Kun henkilö hakeutuu kiireettömään hoitoon, hänellä pitää olla korvausta saadakseen myös lähete, jos sellaista vaadittaisiin samassa tilanteessa Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Tietyissä tilanteissa tarvitaan myös potilasdirektiivin mukainen ennakkolupa, jota haetaan Kansaneläkelaitokselta. Asetuksella säädetään erikseen ne palvelut, joihin ennakkolupa tarvitaan. Ennakkolupamenettely otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa.

Jatkossa on mahdollista pyytää Kelaa selvittämään jo etukäteen, onko henkilöllä oikeus korvaukseen ja mikä on sen enimmäismäärä. Tätä kutsutaan ennakkoilmoitukseksi.

Matkakustannukset ja lääkkeet korvataan jatkossakin sairausvakuutuslain nojalla.

Lakimuutokset tulevat voimaan 1. toukokuuta.