Rahat ja henkilöstö puhuttivat Lääkäriliiton vaalipaneelissa Tampereella
Viides ja viimeinen vaalipaneeli käytiin keskiviikkona.
Tampere-talossa käy keskiviikkona kuhina. Tampereen lääkäripäivät ovat käynnistyneet.
Aaria-salissa on kuitenkin vielä odottava tunnelma.
Eduskuntavaaliehdokkaat Mikko Aaltonen (vas.), Johanna Loukaskorpi (sd.) ja Pia Nordström (kok.) ovat jo istuutuneet paikoilleen tuolirivistössä, mutta kahta vielä odotellaan.
Muutama minuutti yli yhden he saapuvatkin. Iiris Suomela (vihr.) ja Sari Tanus (kd.) tulevat paikalle suoraan Ylen ratikkapaneelista. Lääkäriliiton järjestämä viides vaalipaneeli voi alkaa.
Sote-uudistus astui voimaan vuoden alussa, mutta puhuttavaa riittää. Tunnelma on kuitenkin rauhallinen. Päälle ei puhuta, eivätkä osoittelevat sormet nouse pystyyn.
Mitä pitäisi tehdä, että rahat riittävät sotessa?
– Ehdottomasti priorisointia, sanoo vatsaelinkirurgina Taysissa työskentelevä Pia Nordström.
Rahaa säästyy, kun tehdään vaikuttavia asioita. Ei ylihoideta tai ylidiagnostisoida.
Johanna Loukaskorpi säästäisi seinistä ja kokoaisi palveluja isompiin kokonaisuuksiin kuten isompiin terveysasemiin.
– Katsoisin verkkoa aika tarkalla silmällä, hän sanoo.
Hän nostaa esille myös ostopalvelut erityisesti lastensuojelussa.
Niissä näkee säästämisen varaa myös Mikko Aaltonen. Kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Heidän mukaansa rahaa säästyisi, jos palvelu tuotettaisiin julkisella puolella.
Aaltonen nostaa esille myös ennaltaehkäisyn.
– Jos ajattelee vaikka asunnottomuuden hoitoa, niin viime kädessä sitä hoidetaan sitten sairaalan vuodeosastolla, ja se on kaikkein kallein tapa tehdä sitä, hän sanoo.
Iiris Suomelan mukaan hyvinvointialueilla on nyt parempi kannustin ennaltaehkäisyyn, kun koko sote on yhden katon alla. Uusi rakenne palvelee hänen mukaansa kustannustehokkuutta muutenkin.
Hän toppuuttelee intoa leikata hallinnosta.
– Poliitikkojen pitäisi ymmärtää, mihin se johtaa, jos sieltä säästetään liikaa. Työ siirtyy pahimmillaan kovempipalkkaisten ammattilaisten kuten erikoislääkärien hoidettavaksi, Suomela sanoo.
Sari Tanus korostaa perusterveydenhuoltoon panostamista. Hän tuo esille myös säästön, joka saadaan, jos ammattilaiset voivat keskittyä omaan työhönsä oheissälän sijaan. Hän näkee mahdollisuuksia myös yksityispalvelujen ja siellä kehitettyjen mallien käytössä.
Tanus oli toinen keskustelun lääkäripanelisteista.
Miten saadaan henkilöstöä?
Keskusteluun nousee tuttuja teemoja: palkkaus, työolot, koulutusmäärät, maahanmuutto, mielikuvamainonta.
Hoitajakoulutusta pitäisi Johanna Loukaskorven mukaan siirtää entistä enemmän suuriin kaupunkeihin, jotta niihin saataisiin lisää hakijoita.
Pia Nordström satsaisi erityisesti perusterveydenhuollon henkilöstöön. Keinoja ovat esimerkiksi työkuorman kohtuullisuus, nuorille riittävä tuki, tutkimustyön mahdollistaminen ja moniammatilliset tiimit.
Eläkkeelle jääneet terveydenhuollon työntekijät voivat Sari Tanuksen mukaan olla lisäresurssi. Heitä voisi houkutella työhön verokannustimen avulla. Eläkkeen verotus ei muuttuisi, mutta kuukaudessa voisi tienata tonnin verotta tai pienellä verolla. Tonnin ylimenevästä osasta menisi pienehkö, esimerkiksi kymmenen prosentin vero.
Mikko Aaltonen muistuttaa työhyvinvoinnin, johtamisen ja palkkauksen merkityksestä.
Iiris Suomela nostaa esiin henkilöstön kuuntelun. Joillain aloilla, esimerkiksi terveyskeskuksissa ja psykiatriassa, on pahempi vaje kuin alalla keskimäärin.
– Pitää pystyä katsomaan spesifimpiä kysymyksiä, miksi juuri näillä aloilla on työvoimapulaa.
Kehittyykö perustaso lain vai resurssien avulla?
Lopuksi ehdokkaat saivat kommentoida perustason kehittämistä. Tarvitaanko lisää lainsäädäntöä vai resursseja?
Mikko Aaltonen: Lähtisin resurssien lisäämisestä. En usko, että lainsäädännön kautta päästäisiin asiaan ratkaisemaan ainakaan niin, että resurssien lisäämistä ei tarvittaisi.
Johanna Loukaskorpi: Se on ennen kaikkea resurssikysymys. Nythän hallitus on laittanut käyntiin seitsemän päivän hoitotakuun. Se vaatii nimenomaan resursseja voidakseen toteutua.
Pia Nordström: Seitsemän päivän hoitotakuu pakottaa siihen, että sinne satsataan resurssia.
Sari Tanus: Jäin pohtimaan, mikä olisi sellainen laki. Kyllä se varmaan resurssikysymys on.
Iiris Suomela: Pitäisi varmistaa, että seitsemän päivän täyttymisestä päästään myös eteenpäin. Sen takia tarvitaan terapiatakuu. Lyhytterapiaan pitää päästä viimeistään kuukaudessa. Tarvitaan myös uutta lainsäädäntöä, koska valtiovarainministeriö määrittää budjettiraamit lainsäädännön mukaan.
Lääkäriliitto järjesti maaliskuussa paneelikeskustelut Helsingissä, Turussa, Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella.
