Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2022;77:e33281, www.laakarilehti.fi/e33281

Rahapeliriippuvuutta diagnosoidaan aiempaa enemmän

Rahapeliriippuvuuden diagnoosien määrä on tuoreen tutkimusartikkelin mukaan lisääntynyt vuosina 2011–2020. Tästä huolimatta diagnoosin saa edelleen vain harva.

Sari Kosonen

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään hoitoilmoitusrekisteriin pohjautuvia tietoja rahapeliriippuvuusdiagnoosien yleisyydestä. Vuosina 2011–2020 diagnoosi tehtiin 2 617 henkilölle Manner-Suomessa. 

Rahapeliriippuvuuden diagnoosien määrä lisääntyi sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäryhmissä paitsi 60 vuotta täyttäneillä naisilla. Rahapeliriippuvuusdiagnooseja oli kaikenikäisillä, myös yli 90-vuotiailla. Eniten diagnooseja oli 18–44-vuotiailla.

Rahapeliriippuvuutta ei tunnisteta riittävän hyvin

Rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneiden määrä vuosittain suhteutettuna keskiväkilukuun kasvoi 0,005 %:sta (196 henkilöä) 0,018 %:iin (804 henkilöä) vuosina 2011–2020. Luvut ovat selvästi alhaisempia kuin mitä kyselytutkimukset ovat osoittaneet. THL:n toteuttaman vuoden 2019 Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksen perusteella 1,5 %:lla suomalaisista eli noin 52 000 ihmisellä oli todennäköinen rahapeliriippuvuus.

Vaikka diagnoosit ovat yleistyneet, on niiden määrä edelleen vähäinen. Vaikuttaakin siltä, että terveydenhuollossa rahapeliriippuvuutta ei tunnisteta ja osata diagnosoida riittävän hyvin.

Lue myös

– Rahapeliriippuvuudesta aiheutuvien laaja-alaisten haittojen vähentämiseksi on tärkeää kasvattaa ammattilaisten tietoisuutta ongelman olemassaolosta, tukea varhaista tunnistamista, puheeksiottoa ja kehittää edelleen tukea ja hoitoa helposti saataville, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Castrén THL:n tiedotteessa .

Nyt julkaistun tutkimuksen tiedot ovat peräisin THL:n ylläpitämästä valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmästä (Terveys-Hilmo, AvoHilmo, Sosiaali-Hilmo). Tarkastelun kohteena olivat vuosien 2011 ja 2020 välillä tehdyt ICD-10 -tautiluokituksen mukaisesti rahapeliriippuvuusdiagnoosin (F63.0; pelihimo) saaneet. Tutkimustulokset on julkaistu Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä.

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030