Puutiaisaivotulehdusten määrissä ei merkittävää muutosta
Punkkien määrän lisääntyminen ei tarkoita sitä, että puutiaisaivotulehduksen riski kasvaisi koko maassa.
Alkukesän aikana ei ilmennyt merkittävää muutosta puutiaisaivotulehdusten määrissä verrattuna kahteen viimeiseen vuoteen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Mika Muhonen.
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 123 puutiaisaivotulehdusta (TBE). Huippu koettiin vuonna 2021, jolloin tapauksia esiintyi 148. Aikaisempina vuosina niitä oli alle sata.
Puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut suurin rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla, Kustavissa ja Ahvenanmaan maakunnassa sekä Lohjalla vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella.
Alueiden rokotussuosituksiin tarvittaessa päivityksiä
Kansallisessa rokotusohjelmassa TBE-rokotteen saavat maksutta 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti suuren tartuntariskin alueilla.
Maksuttoman rokotuksen saavat niin ikään henkilöt, jotka asuvat pitkäaikaisesti loma-asunnossa näillä riskialueilla.
THL suosittaa TBE-rokotuksia yleensä luonnossa liikkuville ja mökkiläisille alueilla, joilla puutiaisaivotulehduksen viiden vuoden liukuvan keskiarvon ilmaantuvuus ylittää 5 tapausta 100 000 asukasta kohti.
– THL tarkastelee vuosittain loppuvuodesta kuluneen vuoden TBE-tapausten todennäköiset tartuntapaikat. Niiden perusteella tehdään tarvittaessa päivityksiä alueiden suosituksiin, jotka julkaistaan alkuvuodesta, sanoo Muhonen.
Punkkien määrän lisääntyminen ei hänen mukaansa tarkoita sitä, että TBE:n riski kasvaisi koko maassa.
– TBE-virusta kantavia punkkeja esiintyy vain suhteellisen pienillä alueilla Suomessa. Sellaisilla alueilla, joissa TBE-tartunnan riski on ollut alun perinkin pieni tai olematon, riski ei nouse olennaisesti, vaikka punkkeja olisikin enemmän.
Ilmastonmuutos vaikuttaa punkkikantojen vahvistumiseen
Viime vuosina punkkikannat ovat selvästi vahvistuneet Suomessa. Tämä johtuu muun muassa ilmastonmuutoksesta ja muutoksista isäntäeläinten määrissä, kuvaa biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta.
Punkkien levinneisyysalue siirtyy vähitellen yhä pohjoisemmaksi. Niitä tavataan myös kaupunkien puistoissa.
– Ilmastonmuutoksen myötä olosuhteet muuttuvat Suomessa punkkien kannalta edelleen parempaan suuntaan.
Tavallisia puutiaisia on lähes koko maassa Rovaniemen korkeudelle asti. Niitä esiintyy paljon erityisesti rannikkoalueilla. Taigapunkkeja on runsaasti Itä- ja Keski-Suomessa sekä länsirannikolla.
Punkkilive.fi-palvelussa ylitettiin Sääksjärven mukaan jo 100 000 havainnon raja. Kesäkuun kuivuus rauhoitti tilannetta hetkeksi, kun punkit menivät suojaan karikekerrokseen. Tämän jälkeen punkit ovat olleet taas aktiivisesti liikkeellä.
– Havaintojen hurjaan kasvuun vaikuttaa toki osaltaan myös se, että ihmiset ovat oppineet käyttämään Punkkilive.fi-palvelua. Tämä on tärkeää, jotta ymmärtäisimme paremmin punkkien muodostamaa tautiriskiä nyt ja tulevaisuudessa.
