Puolella reseptilääkkeiden käyttäjistä ongelmia lääkehoidossa
Yleisimmin koettuja ongelmia ovat lääkkeen haittavaikutukset.
Noin puolet reseptilääkkeen käyttäjistä oli kokenut edellisen vuoden aikana lääkehoidon ongelmia, käy ilmi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen äskettäin julkaistusta kyselytutkimuksesta. Lääkehoidon seurannassa vastaajat pitivät tärkeänä omaa ja lääkärin vastuuta, mutta apteekin rooli oli monille epäselvä.
Lääkehoidon ongelma on tapahtuma tai olosuhde, joka voi häiritä lääkkeen toivottuja terveysvaikutuksia. Lääkehoidon ongelmien kokeminen oli todennäköisempää alle 60-vuotiailla vastaajilla ja niillä, joilla oli tiettyjä pitkäaikaissairauksia, kuten reuma, jokin muu tuki- ja liikuntaelinsairaus tai -vamma, maha-suolikanavan sairaus tai masennus. Myös se, ettei lääkehoitoa seurattu terveydenhuollossa, oli yhteydessä ongelmien kokemiseen.
Vastaajien yleisimmin kokemia lääkehoidon ongelmia olivat lääkkeen haittavaikutukset, joita raportoi 21 prosenttia vastaajista, lääkkeen riittämätön vaikutus, josta kertoi 18 prosenttia vastaajista sekä lääkkeen korkea hinta, jonka ilmoitti 12 prosenttia vastaajista.
Ongelmia kokeneista vastaajista vajaa puolet kertoi saaneensa niihin apua terveydenhuollosta tai apteekista. Yleisimmin kyseessä oli neuvonta tai ohjeistus, jota 27 prosenttia apua saaneista sanoi saaneensa apteekista. 36 prosenttia mainitsi saaneensa neuvontaa tai ohjeistusta tarkentamatta, mistä apu oli tullut.
Reseptilääkkeiden käyttäjiltä kysyttiin myös näkemyksiä eri tahojen vastuista heidän lääkehoitonsa seurannassa. Lääkehoidon seurannalla tarkoitetaan säännöllistä lääkehoidon toteutumisen, vaikutusten ja mahdollisten haittojen havainnointia ja dokumentointia.
Suomessa Lääkeinformaatioverkosto on kuvannut tavoitetilan potilaan, lääkärin ja apteekin farmaseuttisen henkilöstön tehtävistä ja vastuista lääkehoitoprosessissa, mukaan lukien lääkehoidon seuranta.
Kuvauksessa korostuu moniammatillisuus ja potilaan osallisuus. Erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu kuvaus on vapaasti saatavilla Lääkeinformaatioverkoston verkkosivuilla .
Apteekin rooli ei ollut selvä
Tässä tutkimuksessa vastaajien näkemykset lääkkeen käyttäjän omasta ja lääkärin vastuusta olivat yhtenevät, suhteellisen selkeät ja pitkälti Lääkeinformaatioverkoston kuvauksen mukaiset. Sen sijaan apteekin rooli lääkehoidon seurannassa oli vastaajille epäselvä ja näkemykset tavoitetilaan nähden ristiriitaiset.
Esimerkiksi yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että apteekin tulee ohjata ja neuvoa lääkkeiden käytössä, mutta yli kolmasosa oli eri mieltä siitä, että apteekin tulee kysyä lääkehoidon vaikutuksista tai tunnistaa ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia.
– Lääkehoidon ongelmat ovat reseptilääkkeiden käyttäjillä yleisiä, ja useimmat eivät saa niihin apua. Terveydenhuollon toimintamalleja tulisi kehittää niin, että lääkehoidon ongelmia pystyttäisiin havaitsemaan ja ratkaisemaan nykyistä paremmin. Säännöllinen lääkehoidon seuranta on yksi keino ongelmien havaitsemiseen, toteaa yliopistotutkija Johanna Timonen Itä-Suomen yliopistosta tiedotteessa .
Hänen mukaansa tämä vaatii kuitenkin sen, että potilaan, apteekin farmaseuttisen henkilöstön ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten välinen työnjako lääkehoidon seurannassa on määritelty, yhdessä sovittu ja kaikkien osapuolien tiedossa.
– Tutkimuksemme antaa viitettä siitä, että lääkehoidon seuranta apteekeissa ei ole välttämättä riittävän vakiintunutta ja näkyvää lääkkeiden käyttäjille. Apteekin roolia lääkehoidon seurannassa tulisi vahvistaa, sillä reseptilääkkeitä käyttävät asioivat apteekissa säännöllisesti ja huomattavasti useammin kuin lääkärin vastaanotolla. Lääkkeiden käyttäjiä tulisi rohkaista keskustelemaan lääkehoitoon liittyvistä ongelmista nykyistä enemmän myös apteekeissa.
Sähköinen kyselytutkimus toteutettiin lokakuussa 2021 Kanta-palveluiden kautta. Kyselyn kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset henkilöt, jotka olivat joskus pyytäneet lääkemääräyksensä uusimista OmaKannasta. Kyselyyn vastasi 1 694 reseptilääkkeen käyttäjää.
