Puistojen ja puiden merkitys hyvinvoinnille korostuu

Johns Hopkins -yliopiston vieraileva tutkija Tommi Laitio sanoo, että alueilla, joilla on enemmän puita, puistoja ja kirjastoja, ikäihmisten hellekuolleisuus on alhaisempi.

– Puistojen läheisyydellä on tunnistettu olevan selvä yhteys arkiliikkumisen määrään, sanoo Tommi Laitio, joka vieraili heinäkuun puolivälissä puhujana Porin SuomiAreena-tapahtumassa.

Puiden ja viheralueiden viilentävä vaikutus nousee nyt esiin tutkimuksessa ja kaupunkipoltitiikassa. Niiden terveysvaikutuksia on alettu ymmärtää helleaaltojen lisäännyttyä. Kaupunkien sääolosuhteet kun ovat hyvin erilaiset eri puolilla maailmaa.

– Tutkimusten mukaan alueilla, joilla on enemmän puita, puistoja ja kirjastoja, ikäihmisten hellekuolleisuus on alhaisempi. Jos ihmisillä ei ole ilmastointia kotona, on tärkeää, että kaupunki tarjoaa viileämpiä oleskelupaikkoja, sanoo Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio , joka on parhaillaan vierailevana tutkijana Johns Hopkins -yliopistossa Yhdysvaltain Baltimoressa.

Laition mukaan puistojen tiedetään myös nostavan läheisten asuntojen arvoa, ja puut ovat tärkeitä hulevesien hallinnan näkökulmasta, kun ilmastonmuutos lisää rankkasateita.

– Puistojen läheisyydellä on myös tunnistettu olevan selvä yhteys arkiliikkumisen määrään, Laitio mainitsee.

Jos kaupunki on pelkkää mustaa pintaa, se on selvästi kuumempi kuin alueet sen ympärillä. Esimerkiksi Baltimoressa on kesällä lämpöä yli 30 astetta ja kosteusprosentti 80–90:n paikkeilla.

– Itsekin pyrin kävelemään töihin sellaisia katuja, joilla on enemmän puita, kertoo Laitio, jonka kuumuus on myös pakottanut kävelemään hitaammin ja hankkimaan pellavavaatteita.

Puistoja rakennetaankin nyt laajasti Yhdysvalloissa, jossa perinteisesti vauraammilla ja valkoisemmilla alueilla on isommat puistot.

Pohjoismainen hyvinvointikäsitys kiinnostaa

Vuonna 2021 perustettu Johns Hopkins -yliopiston Bloomberg Center for Public Innovation -keskus tukee kaupunkien innovaatiotoimintaa, digitaalisten työkalujen käyttöä sekä osallisuusmenetelmien parantamista.

Keskuksen kaksivuotisessa fellowship-ohjelmassa julkisen sektorin johtajille "tarjotaan mahdollisuus ajatteluun" ja julkiseen puhumiseen, kouluttamiseen sekä tutkimuksen tekoon. Laitio on ensimmäinen mukaan kutsutuista, toinen julkistettiin viime viikolla.

Laitio kertoo puhuneensa paljon Suomesta ja Helsingistä.

– Hyvinvointikäsityksemme kiinnostaa kovasti erityisesti Pohjois-Amerikassa. Suomessa korruption määrä julkisessa hallinnossa on matala, viranomaisiin luotetaan, meillä on kustannuksiin suhteutettuna tehokas hyvinvointijärjestelmä ja panostetaan enemmän ennaltaehkäisevään työhön.

Omassa tutkimuksessaan Laitio pohtii julkisten tilojen, erityisesti kirjastojen, puistojen ja ulkoilureittien, merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia niiden kehittämisessä.

– Tähän mennessä olen lukenut noin 150 tieteellistä artikkelia ja tavannut ihmisiä ympäri maailmaa. Syksyllä aloitan kenttätutkimuksen kuudessa kaupungissa ympäri maailmaa.

Laitio kirjoittaa aiheesta myös kirjan sekä tieteellisiä artikkeleita. Lisäksi kumppanuuksien rakentamisesta kehitellään valmennusohjelma kaupungeille.

Vapaus olla tai olla olematta aktiivinen

Laitiota viehättää kirjastojen ja puistojen olemuksessa se, että ihminen saa mennä niihin vapaasti ja päättää itse, miten osallistuu.

– Vaikka kirjastossa olisikin joku tapahtuma meneillään, on ihan ok tulla vain lukemaan lehteä tai lataamaan kännykkää. Se, että aina ei ole niin yhteiskunnallisesti aktiivinen, ei tee kenestäkään huonoa kansalaista.

On myös tärkeää ymmärtää, että ihmisellä on elämänvaiheita, joissa aika vaaditaan johonkin muuhun.

– Esimerkiksi pienten lasten vanhemmille, vuorotyöläisille tai omaishoitajille ei ole aina oma valinta jäädä pois. Juuri tuo valinnan mahdollisuus ja itsemääräämisoikeuden kunnioitus ja silti tarjotut mahdollisuudet ovat puistojen ja kirjastojen suosion syy.

Valinnanvapauden tuettava itsemääräämisoikeutta

Kaupungin tehtävä on luoda tiloja, joihin kaikki kokevat itsensä tervetulleiksi, Laitio sanoo.

– Ihmisellä on oikeus tuntea kuuluvansa lähiympäristöön ja -yhteisöönsä ilman, että se pakottaa tekemään kaikkea yhdessä. En usko ajatukseen, että kaupunki on kokoelma pieniä kyliä, vaan siihen, että ihmiset hakeutuvat kaupunkeihin myös vapauden ja valinnanvaran takia.

Laition mukaan valinnanvapauden termi ymmärretään usein väärin. On eri asia olla kuluttaja kuin kansalainen, Laitio muistuttaa.

– Valinnanvapauden pitäisi tukea itsemääräämisoikeutta. Esimerkiksi julkisia terveyspalveluita ei voida suunnitella siitä lähtökohdasta, että jokainen yksilö sanoo, mitä haluaa, ja kaikkien toiveet yritetään sitten täyttää.

Rajallisten resurssien käyttö on suunniteltava mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

– Jos julkinen palvelu vastaa johonkin tarpeeseen, mutta ihmiset eivät halua sitä, se ei varmasti ole kovin tehokas. Jos taas palvelu vastaa ihmisten haluun, mutta ei täytä mitään yhteiskunnallista tarvetta eikä edistä terveyttä, voi kysyä, miksi tähän on käytetty verorahoja.