Potilasvahingoista kannattaa oppia

Vahingon myötä on mahdollisuus tunnistaa toimintatapojen heikkouksia ja korjata niitä, todetaan Potilasvakuutuskeskuksen uudessa ohjeessa.

Vahingosta viisastuu, kuuluu vanha sananlasku. Se pätee myös potilasvahinkoihin.

Potilasvakuutuskeskus on laatinut yhdessä Lääkäriliiton ja Lääkäripalveluyritykset ry:n kanssa uuden ohjeen, jonka tarkoitus on auttaa terveydenhuollon toimijoita ottamaan potilasvahinkoon liittyvät prosessit osaksi potilasturvallisuus- ja laatutyötä.

Ohjetta voivat hyödyntää terveydenhuollon työnantajat ja ammattilaiset sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Ohjeessa on kuvailtu potilasvahingon käsittelyn eteneminen tapahtuman havaitsemisesta korvauspäätökseen. Jokaisen vahinkotapahtuman yhteydessä on tärkeää tutkia, löytyykö taustalta syitä, joiden huomiointi voi vähentää vahinkoja tulevaisuudessa.

– Vahinkoja sattuu. Tärkeää on se, että niistä opitaan. Jokainen vahinkotapaus ja lähellä piti -tilanne pitää käydä läpi ja arvioida työyhteisössä – sekä heti että myöhemmin korvauspäätöksen tultua. Tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä, vaan kehittää toimintatapoja, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen .

– Työntekijää, jolle vahinko on sattunut, ei saa jättää yksin. Esihenkilön on selvitettävä, millaista tukea työntekijä tarvitsee. Lisäksi tarvittaessa on varmistettava työntekijän osaaminen, järjestettävä koulutusta sekä sovittava konsultaatiokäytännöistä ja yhteisistä toimintamalleista.

– Organisaatioiden täytyy miettiä vahinkotilanteiden käsittelyyn liittyvät prosessit etukäteen. Sitä ei voi koskaan tehdä liian hyvin – aina voi parantaa ja kehittää, Aaltonen toteaa.

Ohje käytännön työvälineeksi

Potilasvakuutuskeskus käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. Se ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset.

– Eniten potilasvahinkoja liittyy leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin ja toiseksi eniten diagnostisiin viiveisiin. Korvausperusteista yleisin on hoitovahinko, kertoo Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi .

– Melko tyypillistä on, että vahingosta ei oteta opiksi. Joskus ammattihenkilö ei edes tiedä, että hänelle on tapahtunut vahinko.

Uusi ohje on tarkoitettu käytännön työvälineeksi.

– Ohjeita voi käyttää tukemaan potilasta ja ammattihenkilöä, jolle vahinko on sattunut. Organisaatiot voivat hyödyntää korvauspäätöksiä toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kannalta on tärkeää käydä potilasvahinkoja ja sattuneita läheltä piti -tilanteita läpi säännöllisesti. Siten niistä päästään oppimaan, Tolvi kiteyttää.

Ohje löytyy Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuilta .