Amalgaamia käytetään hampaiden paikkauksessa entistä harvemmin.

Ympäristön kannalta uusia amalgaamitäytteitä suurempi kuormitus vastaanotoilla syntyy, kun puretaan vanhoja amalgaamitäytteitä ja poistetaan hampaita, joissa on amalgaamitäytteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nämä jätteet on käsiteltävä ongelmajätteenä.

Purkamisessa syntyvä jäte ohjautuu asianmukaisesti amalgaamin erottimien kautta ongelmajätteeksi, mutta amalgaamilla kontaminoitunutta materiaalia ja poistettuja amalgaamilla paikattuja hampaita voi päätyä sekajätteeksi. 

Entistä harvempi hammaslääkäri käyttää enää amalgaamia hampaiden paikkauksessa STM:n selvityksen mukaan. 

Jo aiemmissa selvityksissä on todettu amalgaamin käytön väheneminen. Suuntaus johtuu pääasiassa muovipaikka-aineiden kehittymisestä ja lisääntyneistä esteettisistä vaatimuksista. Amalgaamipaikkojen osuus tehdyistä hammastäytteistä on Suomessa selvästi alle yhden prosentin.