Terveydenhuolto

Pohjois-Savon hyvinvointialue aikoo aloittaa yt-neuvottelut

Samaan aikaan hyvinvointialueelta puuttuu lähes 30 prosenttia perusterveydenhoidon lääkäreistä.

Ulla Ora

Pohjois-Savon hyvinvointialue suunnittelee koko henkilöstöä koskevien yt-neuvotteluiden aloittamista. Aluehallitus päättää asiasta 16. syyskuuta. Hyvinvointialueella alkoi rekrytointikielto 6. syyskuuta.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on tulossa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Yt-neuvottelut voivat johtaa myös irtisanomisiin, kertoo piiriylilääkäri Kaj Korhonen .

Aluehallitus hyväksyi 4. syyskuuta vuoden 2025 talousarvion raamin, joka on 57 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä.

Jotta tavoitteeseen päästään, toimintatapoja on muutettava ja niissä on panostettava uusiin menetelmiin, kuten digitalisaatioon, joka tuo lisää tehokkuutta.

Samaan aikaan kova pula lääkäreistä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa on 25–30 prosentin lääkärivaje. Esimerkiksi Kuopion pääterveysasemalla on jatkuvasti noin kymmenen vakinaista lääkärin virkaa auki.

– Meillä on samaan aikaan kamala lääkäri- ja psykologivaje ja rekrytointikielto. Potilaiden kannalta tämä johtaa siihen, että jonot kiireettömään hoitoon kasvavat, sanoo Korhonen.

Hänen mukaansa hoitajatilanne on hyvinvointialueella hieman parempi, koska muun muassa alueen lakkautettavilta vuodeosastoilta vapautuu sairaanhoitajia.

Kesäsijaisten tilanne huolestuttava

Korhosta huolestuttaa, jos hyvinvointialue ei voi luvata kesäsijaisille töitä.

– Kun viidennen vuosikurssin kandit kysyvät töitä jo ensi kesäksi, he kaipaavat lupauksen sijaisuudesta heti. Tämä voi johtaa siihen, että menetämme tämän kullankalliin työvoiman ensi kesänä.

Korhosen mukaan taustalla alueen jatkuvaan työvoimapulaan on, että valmistuvat eivät halua jäädä vanhusvoittoisille ja sosiaalisesti raskaille vajealueille kauas pääkaupunkiseudusta.

Työvoimaa saataisiin houkuteltua paremmin, jos työnantaja tarjoaisi työntekijöiden toivomia joustoja työelämään.

Tavoitteena 50 miljoonan euron säästöt

Yt-neuvottelun ajankohtaa määrittävät ensi vuoden talousarvion valmistelu ja käynnissä oleva palvelujärjestelmäuudistus. Uudistuksen tavoitteena on luoda tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, ja samalla saada aikaan noin 50 miljoonan pysyvät säästöt.

Aluevaltuusto päätti kesäkuussa sulkea Kangaslammin, Riistaveden ja Vuorelan terveysasemat sekä Kaavin, Karttulan, Lapinlahden, Leppävirran, Pielaveden ja Tuusniemen vuodeosastot.

Uudistuksen vuoksi monen hyvinvointialueen työntekijän tehtävänkuva tai työntekopaikka muuttuu. Tällaiset muutokset tulee aina neuvotella henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelussa. Vuoden 2025 talousarviota ei myöskään voida vahvistaa ennen kuin henkilöstöä koskevat toimenpiteet on käyty läpi yt-neuvottelussa.

Osana yhteistoimintamenettelyä arvioidaan myös esihenkilö- ja asiantuntijarakennetta sekä työyksiköiden henkilöstörakenteita.

Lisäksi hyvinvointialueella haetaan lisäsäästöjä hankinnoista, tukipalveluista ja logistiikasta. Sisäisesti otetaan käyttöön entistäkin tiukemmat linjaukset esimerkiksi maksu- ja luottokorttiostoihin ja maksukorttien määrää vähennetään.

Vuokratyövoiman käyttöä ja palvelujen ostoja pyritään myös karsimaan vain välttämättömiin. 

Lue lisää: Mitä mieltä Lääkäriliitto on yt-aallosta?

Lue lisää: Tervetuloa kerskahoitoon

Kirjoittaja

Ulla Ora

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030