Pitkäjänteisellä työllä Suomen lyhimmät hoitojonot Etelä-Savon hyvinvointialueella
– Kiitos kuuluu henkilöstölle ja lähijohdolle, kertoo terveyspalveluiden toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.
Etelä-Savon hyvinvointialueella yli puoli vuotta jonottaneiden osuus oli Suomen pienin, 2,7 prosenttia kaikista jonottajista, kertoo vuoden 2023 loppuun ulottuva THL:n tilastoraportti .
Koko maassa erikoissairaanhoitoa odottaneiden määrä on vähentynyt viime elokuun lopusta. Jonoissa oli lähes 174 000 henkilöä, eli noin 3 000 vähemmän verrattuna aiempaan vuosikolmannekseen.
Etelä-Savossa kolme prosenttia joutuu odottamaan yli puoli vuotta tekonivelleikkausta, valtakunnallisesti puolestaan 34,6 prosenttia.
Kaihileikkaukseen yli puoli vuotta jonottaneita on Etelä-Savossa niin ikään kolme prosenttia. Valtakunnallisesti tämä osuus on 12,7 prosenttia.
Hyvä hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa perustuu pitkäjänteiseen työhön Etelä-Savon hyvinvointialueen terveyspalveluiden toimialajohtajan Kimmo Kuosmasen mukaan.
– Tämä on mahdollistanut myös tehokkaiden hoitopolkujen rakentamisen. Kiitos kuuluu meidän henkilöstölle ja lähijohdolle.
Omaa henkilöstä on lisätty
Jonotilanne on jo pitkään ollut Etelä-Savossa hyvä – jo ennen kuin hyvinvointialueet aloittivat. Korona vaikutti jonoihin, mutta ei niin vahvasti kuin muualla.
Hoitajatilanne alueella on myös hyvä, eikä esimerkiksi osastopaikkoja ole jouduttu sulkemaan henkilöstöpulan takia.
Kuosmanen sanoo, että lääkärityövoimasta merkittävä osuus ostetaan muun muassa Järvi-Suomen Terveys Oy:sta.
– Hyvinvointialueella olemme pystyneet vähentämään ostopalveluja ja lisäämään omaa henkilöstöä.
Tulevaisuuden haasteena Etelä-Savon hyvinvointialueella korostuvat Kuosmasen mukaan erityisesti talouden paine ja sen vaikutus toimintaan.
– Meillä on esimerkiksi ortopedialla merkittävää myyntiä hyvinvointialueen ulkopuolelle, mitä joudumme mahdollisesti supistamaan.
