Terveydenhuolto

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä

Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut lainkaan kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia kolmeen ikävuoteen mennessä.

Anne Seppänen

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä ja lasten rokottamattomuus on harvinaista. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedotteessaan .

Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Luku on hieman matalampi kuin vuotta vanhempien ikäluokassa, mutta syy löytyy todennäköisesti tiedonsiirrosta, jossa on ollut puutteita alueella, joilla syntyy paljon lapsia.

Noin 96 prosenttia 2019 syntyneistä lapsista on saanut pneumokokkirokotteen. Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä lapsista. Vesirokkorokotteen suosio on lisääntynyt joka vuosi sen jälkeen kun se tuli osaksi rokotusohjelmaa vuonna 2017. Vuonna 2019 syntyneistä sen sai 86 prosenttia.

Laajat tuhkarokkoepidemiat epätodennäköisiä

Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on saanut noin 95 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä.

– Koko maan tasolla tarkasteltuna MPR-rokotuskattavuus on pysynyt 95 prosentin tuntumassa pitkään. Laajemmat epidemiat ovat epätodennäköisiä, mutta paikallisten epidemioiden riski kasvaa etenkin herkästi leviävän tuhkarokon osalta, jos MPR-rokotuskattavuus jää toistuvasti tälle tasolle tai matalammaksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio tiedotteessa.

Lue myös

– Samalla on hyvä muistaa, että myös muut asiat vaikuttavat epidemiariskiin. Vaikutusta on myös sillä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka suurella osalla alueen aikuisväestöstä on joko rokotuksen tai lapsuudessa sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan, Kontio jatkaa. 

Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta. 

Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä ilman perusrokotuksia jää vain 0,7 prosenttia.  

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030