Pelkkä omalääkäri ei riitä Kainuussa
Hoidon jatkuvuusmalli leviää koko hyvinvointialueelle tänä vuonna.
Kaikki Kainuun hyvinvointialueen asukkaat saavat omalääkärin ja omahoitajan tämän vuoden aikana. Valmistelu käy kiivaana, ja toiminta on alkamassa osassa terveyskeskuksia huhtikuussa.
Maaliskuun aikana väestö aiotaan jakaa omalääkäreille ja -hoitajille ainakin Kajaanissa, ehkä myös Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Sotkamo ja Kuhmo seuraisivat toukokuun, Paltamo ja Ristijärvi elokuun loppuun mennessä.
Vain Puolanka ei ole mukana, koska sen perusterveydenhuolto on ulkoistettu Terveystalolle vuoden loppuun asti.
Hankkeen kehittäjälääkäri Janne Liimatainen korostaa, että Kainuussa kyseessä ei ole "väestövastuu-VES-omalääkärimalli", vaan sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2022 raportin mukainen hoidon jatkuvuusmalli.
Liimataisen mielestä termi omalääkärimalli tuo seniorikollegoille mieleen vanhan väestövastuumallin. Se toimi, kunnes kunnat lopettivat lääkärien rekrytoinnin terveyskeskuksiin 1990-luvun laman aikana, jolloin vastuuväestöt paisuivat liian suuriksi ja työ muuttui raskaaksi.
Omalääkäri on keskeinen osa myös Kainuun mallia.
– Potilaan ja lääkärin välisen henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuus toteutetaan kyllä.
Mutta se yksin ei riitä.
Omahoitajan rooli korostuu
Omahoitajan rooli korostuu Kainuun mallissa.
Terveydenhuollon ammattihenkilöt näkevät potilaan omalääkärin ja -hoitajan koko hyvinvointialueen käyttämästä Lifecare-tietojärjestelmästä.
Kun potilas soittaa terveyskeskukseen hoidon tarpeen arvioimiseksi, järjestelmä tunnistaa numerosta, kelle omahoitajalle puhelu ohjautuu.
Hoitaja arvioi hoidon tarpeen terveydenhuoltolain mukaisesti ja tarvittaessa ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle. Hoitaja–lääkäri-työpari hoitaa yhdessä samaa väestöä.
Esimerkiksi Kajaanissa väestö jaetaan 18 omahoitajalle. Poissaoloihin ja sijaistamisiin on Liimataisen mukaan varauduttu. Joka päivä vähintään yhdellä hoitajalla on tyhjä työlista. Aamulla hän näkee, sijaistaako hän jotakuta.
Liimatainen muistuttaa, ettei hoitaja ole vain portinvartija, joka estää lääkärille pääsyn.
– Mutta kun ajatellaan käytettävissä olevaa lääkäriresurssia, meidän ei kannata jättää kaikkea lääkärille.
Kun hoitaja haastattelee potilaan, tietoa kertyy myös lääkärin vastaanotolle, mikä säästää aikaa.
Lääkäritilanne vaihtelee
Ainakaan tällä hetkellä ei ole mahdollista, että potilas varaisi ajan suoraan omalääkärille ilman väliporrasta.
– Kainuun terveyskeskuksissa ei ole riittävästi lääkäreitä.
Liimataisen mukaan lääkäritilanne on haastava Ristijärvellä ja Paltamossa. Toisaalta Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella se "lähestyy riittävää".
Kainuussa työskentelee paljon nuoria lääkäreitä, jotka tekevät yleislääketieteen erityiskoulutusta. Tämä aiheuttaa vaihtuvuutta. Palautteen perusteella lääkärit kokevat, että Kainuussa on kiva työskennellä ja ohjaus on riittävää.
Liimataisen mukaan lääkärit kyllä haluaisivat tehdä terveyskeskustyötä, mutta se koetaan usein raskaaksi. Hän uskoo, että hoidon jatkuvuusmalli lisää terveyskeskusten vetovoimaa parantamalla työnhallintaa.
Malli pohjaa tieteelliseen näyttöön. Se keventää lääkärin työtaakkaa, kun väestö tulee tutuksi ja on kooltaan hallittu.
Lisäksi potilas saa asianmukaista hoitoa ajallaan ja hyvinvointialue säästää, kun tehdään vähemmän päällekkäisyyttä.
Kainuun hyvinvointialue sai mallin toteuttamiseen 990 000 euron EU-rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriön kautta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Kaikkiaan seitsemän hyvinvointialuetta sai rahoituksen hoidon jatkuvuuden rakentamiseen.
