”Pelkkä hieno lääketiede ei riitä”
Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyttä suorittamaan toivotaan lisää lääkäreitä.
Lääkäriliitto hyväksyi Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyden uudeksi erityispätevyydeksi vuonna 2021. Sille perustettiin toimikunta, joka päättää muun muassa tuutoroinnista, soveltuvasta teoriakoulutuksesta ja käytännön palvelusta sekä tekee ehdotukset Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä.
Erityispätevyys voitiin viime vuoden huhtikuussa päättyneen siirtymäajan puitteissa myöntää poikkeusmenettelyllä lääkärille, joilla on jo riittävä perehtyneisyys sekä kiistaton osoitus pitkäaikaisesta ja aktiivisesta laatu- ja potilasturvallisuustyöstä. Kolmessa vuodessa pätevöityneitä on kertynyt lähes sata.
– Aika monet siirtymäaikana erityispätevyyden suorittaneista ovat johtavassa asemassa tai hallintotehtävissä. Uusimaa, suuret sairaalat, valtionhallinto ja valvontaviranomaiset ovat hyvin edustettuina, kertoo toimikunnan puheenjohtaja, tutkimusylilääkärinä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa työskentelevä Auvo Rauhala .
Siirtymäaika on ohi, ja nyt ollaan uudessa vaiheessa. Mukaan toivotaan lisää pääasiallisesti kliinistä työtä tekeviä lääkäreitä eri puolilta Suomea, ja etenkin perusterveydenhuollosta.
– Tähän asti laatu- ja potilasturvallisuusasioissa työpaikoilla ovat olleet aktiivisia etupäässä hoitajat. Kuitenkin lääkäreillä on osaamista, joka myös on välttämätöntä kehittämistyössä, Rauhala toteaa.
– Pelkkä hieno lääketiede ei riitä. Koko hoitoprosessin on oltava laadukas ja turvallinen.
Ohjaajilta saa tukea
Erityispätevyydestä kiinnostuneiden kannattaa tutustua toimikunnan verkkosivuihin , joilta löytyy tietoa vaatimuksista, ohjelman sisällöstä ja tavoitteista sekä hakuohjeet.
Hakijalla tulee olla nimetty ohjaaja, joka on Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyden saanut henkilö. Ohjaajan kanssa laaditaan suunnitelma pätevöitymisohjelman suorittamisesta.
– Moni erityispätevyyden suorittanut on ilmoittautunut ohjaajaksi. Heihin kannattaa olla yhteydessä, Rauhala kehottaa.
Erityispätevyyden suorittamiseen vaaditaan muun muassa soveltuvaa käytännön palvelua vähintään kahden vuoden ajalta tai osa-aikaista tai projektiluonteista palvelua yhteenlaskettuina kaksi vuotta.
– Kompastuskiveksi hakijalle saattaa nousta se, että sopivaa työpaikkaa tai hanketta ei ole. Olisi hyvä, jos työnantajat loisivat lääkäreille lisää mahdollisuuksia osa-aikaiselle laatutyölle tai osallistumiseen kehityshankkeeseen vaikkapa päivän tai pari viikossa, Rauhala sanoo.
– Pätevyyden saamiseksi vaaditaan näytöt sekä laadun että potilasturvallisuuden aloilta, toteaa toimikunnan sihteeri, Mehiläisen laatuylilääkäri Maiju Welling .
– Erityispätevyys on virallinen näyttö osaamisesta. Tämä on pätevöityneelle henkilökohtainen ansio, mutta luonnollisesti myös työnantaja hyötyy osaamisesta. Etua on myös yhteiskunnalle, kun terveydenhuollon laatu ja potilasturvallisuus parantuvat, Welling sanoo.
Erityispätevyysjärjestelmä tukee täydennyskoulutusta
Vuonna 1993 perustetun Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän tarkoituksena on tukea jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyttä voidaan pitää lisäansiona.
Erityispätevyyksistä suurin osa on monialaisia, ja niitä on mahdollisuus suorittaa monen erikoisalan sekä osa myös perustutkinnon pohjalta. Eri erityispätevyyksiä on tällä hetkellä 33.
Erityispätevyysjärjestelmän koordinointi ja kehittäminen ovat Lääkäriliiton vastuulla. Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää liiton jäsenyyttä.
